Lääkäreille lisää oppia lasten kivun hoidosta
Suomen Kivuntutkimusyhdistys on tarttunut lasten kivun hoidon puutteisiin ja perustanut lasten ja nuorten kiputoimikunnan. Tänä keväänä perustetun toimikunnan tarkoituksena on muun muassa kouluttaa lääkäreitä ja hoitajia asiassa.
Lapsipotilaiden oma ääni halutaan kuuluviin nykyistä paremmin. TYKS:n lastenklinikan kipuryhmää vetävä tutkijakoulutettava
Anna Axelin
Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta kritisoi lasten kivun hoitokulttuuria Suomessa. Axelin sanoo, että terveydenhoitohenkilökunta aliarvioi usein lapsen kipua.- Kivusta pitäisi kysyä lapselta itseltään, sillä jo 2-3-vuotias lapsi pystyy kertomaan sanallisesti kivuistaan. Kaikkein pienimpienkin keskosten kivun arviointiin on kehitetty objektiivisia mittareita, joita kivunhoidossa tulisi hyödyntää, keskoslasten kivunhoidosta väitöskirjaa valmisteleva Axelin huomauttaa.
Lasten kivun hoidon pitäisi lähteä Axelinin mukaan lapsen omista kokemuksista ja tarpeista. Esimerkiksi kanyylin laittamisen kaltaisesta toimenpiteestä aiheutuneen kivun hoitoa rajoittaa lääkärin kiire ja sairaalan vakiintuneet käytännöt.
- Lapsen kokemus kivusta on erilainen kuin aikuisen. Hän mieltää kivun rajoittuneemman kokemusmaailman, mielikuvituksen ja oman kehitysvaiheensa kautta. Kivun käsittely on konkreettisempaa ja kivun syy-seuraussuhteet ovat lapselle usein epäselviä. Juuri lapsen kokemusmaailman avoimuus antaa hoitavalle henkilökunnalle ihanteelliset mahdollisuudet vaikuttaa lapsen kokemuksiin niin hyvässä, kuin ikävä kyllä myös pahassa.
- Vanhemmat ovat lapsen elämässä ensisijaisia hoivaajia, ja vanhempien tulisi olla aktiivisesti lapsensa apuna akuutissa kiputilanteessa. He eivät useinkaan vain tiedä, miten toimia lapsensa parhaaksi, Axelin kertoo.
Lue aiheesta lisää lehden verkkosivuilta www.laakarilehti.fi
