Lääkärit hyötyivät Kiila-kuntoutuksesta
Muiden kuntoutujien vertaistuki antoi uusia näkökulmia työhön ja työssä jaksamiseen.
Helena Miranda toivoo, että Kela rakentaisi digitaalisen sparrausjärjestelmän kuntoutujille.
Sisäinen vaativuus ja ympäristön paine ovat monien lääkäreiden uupumisoireiden taustalla. Näin toteaa työterveyden dosentti, kuntoutuslääkäri Helena Miranda.
Hän suosittelee oman kokemuksensa perusteella lääkäreiden Kiila-kuntoutusta, joka on hänen mielestään hyvä keino ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia. Hänestä kuntoutuksessa tärkeää on ennen kaikkea muiden kuntoutujien vertaistuki.
– Lääkäreillä on monesti korkea kynnys hakea apua itselleen. He turvautuvat usein terveysongelmissaan kollegojen käytäväkonsultaatioon. Surullista, että monet lääkärit eivät ole käyneet kertaakaan omassa työterveyshuollossaan uransa aikana.
Miranda kiittelee, että Peurungalla järjestetyllä Kiila-kurssilla annettiin tilaa omaa työtä ja jaksamista koskeville pohdinnoille.
– Mietimme ryhmässä omaa suorituskeskeisyyttämme ja tuimme toisiamme näissä pohdinnoissa.
Vuoden kestävään Kiila-kurssiin kuului kolme ryhmätapaamista, joista kaksi kesti viikon ja kolmas kolme päivää. Kuntoutujan esimies on myös ollut mukana tapahtumissa.
Pitkään työterveyslääkärinä työskennellyt Miranda ajatteli ensin, ettei hän saa kurssista mitään uutta. Hän kuitenkin ilahtui siitä, miten ammattitaitoiset vetäjät avasivat uusia näkökulmia lääkärin työhön ja jaksamiseen.
– Puhuimme esimerkiksi psykologin kanssa itsemyötätunnosta. Varmasti kaikki osallistujat saivat paljon uusia ajatuksia, jotka vaikuttavat vastaisuudessa kunkin työskentelytapoihin. Kurssi oli voimaannuttava.
Mirandalla on myös kehitysideoita tuleviin Kiila-kursseihin. Hän huomauttaa, että vuoden aikana kuntoutusta pitäisi tapahtua myös kotioloissa, kun kurssilla opittuja ajatuksia viedään käytäntöön. Siksi Miranda toivoo, että Kela rakentaisi digitaalisen sparrausjärjestelmän kuntoutujille.
– Jokaiselle voitaisiin lähettää sähköposti- ja tekstiviestejä, joissa kuntoutujien tilannetta päivitettäisiin. Tällä tavoin motivaatio kuntoutumiseen pysyisi yllä.
Kurssilla ilman ammatillisia vaatimuksia
Yksityisenä silmälääkärinä työskentelevä Eija Rossi-Rautiainen on tyytyväinen, koska kuntoutuksen aikana sai tavata ammattitaitoisia kuntoutusalan työntekijöitä: fysioterapeuttia, ravitsemusterapeutteja, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, liikunnanohjaajia ja kuntoutuslääkäreitä.
– Heidän pitämiensä alustusten pohjalta saimme syventyä käsiteltävään aiheeseen, keskustella ryhmässä ja jokainen voi halutessaan esittää omia näkemyksiään. Ryhmässä vertaistuen antaminen ja saaminen oli antoisaa.
Rossi-Rautiainen kertoo, että kuntoutuksen aikana sai uusia näkemyksiä työssä jaksamiseen kuntouttajilta ja ryhmän kollegoilta. Hänen mielestään motivoituminen muutokseen vaatii oman aikansa, mutta seurantajaksoilla voi jo huomata monien asioiden kääntyneen parempaan suuntaan.
– Paremmin voiva lääkäri jaksaa hoitaa ja kantaa vastuuta potilaistaan, ja työura voi jatkua silloin pitkään.
Rossi-Rautiaisen mielestä kuntoutuksessa voi olla omana itsenään ilman ammatillisia vaatimuksia. Hän kiittelee, että ryhmäkeskusteluissa oli antoisaa kuunnella eri-ikäisten ja eri aloja edustavien lääkäreiden näkemyksiä.
– Yksilötasolla pyrittiin selvittämään jokaisen omaan työhön liittyvät haasteet.
Myös Rossi-Rautiainen katsoo, että kuntoutusjaksojen väliaikoina voisi kuntoutuspaikasta tulla esimerkiksi sähköinen yhteydenotto, miten tavoitteita on pystynyt noudattamaan.
– Niin ikään tsemppaus olisi paikallaan, sillä uusien terveydelle edullisten tapojen sisäistäminen omaan elämään ja arkirutiineihin on usein vaikeaa, vaikka tietoa niistä olisikin yllin kyllin.
Tarvetta myös neljännelle kuntoutusjaksolle
Kiila-kurssi oli hyvä ja avartava kokemus LK Tomi Tikkasen mielestä. Hän on työskennellyt terveyskeskuslääkärinä Kouvolassa vuodesta 2016.
Hänen mukaansa Kiila-kurssin tarkoitus on haastaa lääkäri pohtimaan omaa rooliaan työssä, pysäyttää kestämätön kehityssuunta ja pyrkiä tavoitteelliseen muutokseen. Kurssi sopii kaikenikäisille lääkäreille.
Tikkanen mainitsee, että kuntoutuksen alussa kartoitetaan ongelmakohtia, sovitaan tavoitteet ja lopussa tehdään tavoitteiden toteutumisen arvio ja jatkosuunnitelma.
– Tavoitteet voivat liittyä vaikkapa työn hallintaan, kunnon kohotukseen ja työskentelytottumusten muuttamiseen. Apuna käytetään työterveydestä ja työnantajalta saatuja tietoja. Näiden tahojen mukanaolo on tärkeää. Kouvolassa työnantaja lähti hyvin mukaan prosessiin, mikä antoi mahdollisuuden osallistua kurssille.
Tikkasen mielestä neljäskin kuntoutusjakso olisi hyvä olla olemassa.
– Muutokset vaativat aikaa. Kuntoutusryhmämme onkin jo sopinut omatoimisesti "neljännestä jaksosta". Jännittävä nähdä mihin olemme kukin päässeet.
