Tutkimus: Pienikin aspiriiniannos voi riittää ehkäisemään syöpää Lynchin oireyhtymässä
Pienellä aspiriiniannoksella vakavia verenvuotohaittoja esiintyi selvästi vähemmän.
Pieni päivittäinen aspiriiniannos saattaa tarjota Lynchin oireyhtymää sairastaville saman syöpää ehkäisevän hyödyn kuin aiemmin suositeltu suuri annos, mutta pienemmällä verenvuotoriskillä, selviää laajasta kansainvälisestä CaPP3-tutkimuksesta, jossa Keski-Suomen hyvinvointialue on ollut mukana. Tutkimustulokset on julkaistu The Lancet Gastroenterology & Hepatology -lehdessä.
Lynchin oireyhtymä on yleisin perinnöllinen syöpäoireyhtymä. Se lisää merkittävästi erityisesti paksu- ja peräsuolisyövän sekä useiden muiden syöpien riskiä. Aikaisempi CaPP2-tutkimus osoitti, että 600 milligramman päivittäinen aspiriini vähentää syöpäriskiä, mutta suuri annos on herättänyt huolta haittavaikutuksista. CaPP3-tutkimuksessa selvitettiin, voisiko pienempi annos tarjota saman suojan turvallisemmin.
Tutkimukseen osallistui 1 879 Lynchin oireyhtymää sairastavaa henkilöä Isosta-Britanniasta, Australiasta, Suomesta, Israelista ja Espanjasta. Osallistujat satunnaistettiin saamaan päivittäin joko 100:n, 300:n tai 600:n milligramman aspiriiniannokselle viiden vuoden ajan.
Pieni määrä ehkä yhtä tehokas
Ensimmäisessä analyysissä pienimmällä, 100 milligramman, annoksella havaittiin vähiten Lynchin oireyhtymään liittyviä syöpiä. Vaikka tutkimuksen tiukkaa tilastollista päätavoitetta ei vielä voitu kaikilta osin saavuttaa, tulokset viittaavat siihen, että 100 milligramman annos saattaa olla yhtä tehokas kuin 600 milligramman annos syövän ehkäisyssä. Samalla vakavia verenvuotohaittoja esiintyi selvästi vähemmän pienimmällä annoksella.
Tutkijoiden mukaan tulokset tukevat käsitystä siitä, että aspiriinin syöpää ehkäisevä vaikutus saattaa perustua jo pienillä annoksilla saavutettavaan verihiutaleiden toiminnan estoon.
Suomalaisesta tutkimuksesta vastasi Keski-Suomen hyvinvointialueella ja Jyväskylän yliopistossa työskentelevä professori Jukka-Pekka Mecklin.
Tutkimus jatkuu edelleen vuoteen 2029 asti. Tavoitteena on kerätä vähintään kymmenen vuoden seuranta-aineisto, jonka odotetaan vahvistavan nykyisiä havaintoja sekä selvittävän, vaikuttaako esimerkiksi potilaan painoindeksi optimaaliseen aspiriiniannokseen.
