”Varainhankinta nousee tärkeämpään rooliin”
Stea-avustuksista leikataan, mutta miten, sen järjestöt saavat tietää vasta vuodenvaihteessa.
– Tilanne on todella epäselvä.
Näin toteaa toiminnanjohtaja Juha Viertola Diabetesliitosta.
Ensi vuonna sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksien taso leikkaantuu 84 miljoonalla eurolla eli noin kolmanneksella. Kovin paljoa enempää asiasta ei vielä tiedetäkään.
– Epävarmuus liittyy siihen, että kukaan ei vielä tiedä, miten pienennykset kohdentuvat ensi vuonna, Viertola sanoo.
– Virallinen päätös tulee alkuvuodesta 2027, mutta ehkä jotain ennakkotietoa voi tulla vuoden lopulla, hän toteaa.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt suunnittelevat ensi vuotta sokkoina niiden toimintojen suhteen, joihin Stea-varoja on aiemmin käytetty.
– Joudumme miettimään reagointiamme tietämättä sitä, kuinka isoja muutoksia valtionavustuksiin on tulossa.
Lääkärien koulutukset jatkuvat
Diabetesliitto on jo tähän mennessä vähentänyt henkilöstömääräänsä neljänneksellä Orpon hallituksen leikkausten myötä. Hankeavustuksia on supistettu ja kun hankkeet ovat loppuneet, uusia ei ole aloitettu.
Noin 40 prosenttia Diabetesliiton tuloista on Stea-avustuksia.
Diabetesliiton toimintaan sisältyy terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja koulutuksia, joita liiton asiantuntijaylilääkäri tuottaa.
Liitto tarjoaa esimerkiksi koulutuksia, jotka käyvät diabeteksen erityispätevöitymiseen. Lisäsi sen koulutuksia voi käyttää sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen teoriaosioihin.
– Nämä jatkuvat. Meidän lääkäriresurssimme säilyy. Lisäksi meillä on lääkärineuvosto asiantuntija-apuna ja asiantuntijaylilääkärin tukena.
Myös Diabetesliiton Stea-avusteiset kurssit, joille diabetesta sairastavat voivat hakeutua ilman lääkärin B-lausuntoa, jatkuvat.
Mitä Diabetesliitossa ei ensi vuonna tehdä?
– Siitä on liian aikaista puhua julkisuuteen. Ne ovat vielä sisäisessä prosessissa. Syyskuun aikana viedään näitä asioita liiton hallitukseen, Viertola toteaa.
Kirpaisee eniten alueilla
Sydänliitossa Stea-avustusten leikkauksista kärsii ehkä eniten alueellinen toiminta.
– Monet jäsenjärjestömme ovat olleet erittäin riippuvaisia Stea-rahoituksesta, niillä tulee olemaan vaikeaa, kertoo ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta.
Hekkalan toinen huoli on, miten jatkossa saadaan rahaa sydänkursseille, eli nimenomaan siihen kohtaavaan toimintaan, jonka rahoituksen piti olla turvassa.
– Vain pieni osa potilaista pääsee Kelan sydänkuntoutuskursseille. Potilasjärjestön kurssit ovat olleet tärkeä lisä potilaiden tukemisessa.
Vaikka Stea-avustus on tärkeä osa Sydänliiton rahoitusta, sen rahoituspohja on hyvin monikanavainen. Tuloja saadaan esimerkiksi jäsenmaksujen, oman vahvan varainhankinnan, testamenttilahjoitusten ja yritysyhteistyön kautta. Hankerahoitusta liitto on kääntynyt hakemaan myös EU:n suunnasta.
– Meillä on jo nyt meneillään erilaisia EU-rahoitteisia hankkeita, Hekkala kertoo.
Sydänliiton ylilääkärinä Hekkala arvelee, että hänen oma 80-prosenttinen työnsä jatkunee monikanavaisen rahoituksen turvin.
Leikkauksia sekä järjestöiltä että terveydenhuollosta
Syöpäjärjestöt saa tällä hetkellä Stea-avustuksista noin 2,3 miljoonaa euroa, 10 prosenttia tuloistaan.
– Ne ovat tärkeä osa suunnattua rahoitusta syövän ehkäisyyn, tiedottamiseen ja kohtaavaan työhön, kertoo pääsihteeri Juha Pekka Turunen Syöpäjärjestöistä.
Stea-rahoituksella järjestetään myös yksilöllistä ja ryhmämuotoista tukea syöpään sairastuneille ja läheisille.
– Tällä hetkellä ei ole varmuutta siitä, mikä kuvio tulee olemaan jatkossa, Turunen toteaa.
Turunen huomauttaa, että samanaikaiset leikkaukset sekä järjestöiltä että hyvinvointialueilta kasvattavat painetta terveydenhuollossa.
Tämä näkyi jo käytännössä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen taannoisten YT-neuvottelujen aikaan Saimaan syöpäyhdistyksessä niin, että sinne alkoi tulvia potilaiden ja omaisten yhteydenottoja.
Realismia on, että julkinen rahoitus vähenee
Turunen muistuttaa, että kohtaavan työn taustalle tarvitaan ajantasaista tietoa syöpäsairauksista ja myös muista asioista, jotka liittyvät potilaisiin.
– Syöpäpotilas saa julkisessa terveydenhuollossa hyvää hoitoa, mutta siellä ei hoideta läheisiä. Koko ajan lisääntyy ymmärrys siitä, että läheisten tukeminen on tärkeää, koska he käytännössä huolehtivat tukiverkoista. Myös tämä on heikkenemässä eri sektoreilla, Turunen harmittelee.
Syöpäjärjestöjen muut tulot koostuvat omasta aktiivisesta varainhankinnasta ja varainhoidon tuotoista, jäsenmaksuista, määräaikaisista EU-hankkeista ja lahjoituksista.
Turunen uskoo, että tulevaisuudessa aktiivinen varainhankinta nousee aiempaa tärkeämpään rooliin.
– Kyllä kai se realismia on, että julkinen rahoitus tulee entisestään vähenemään, hän toteaa.
