Lääkintöneuvos: Totuttaako hoitotakuu lääkärit ylisuuriin ansioihin?
Hoitotakuu velvoitti kunnat hoitamaan suomalaiset potilaat pois leikkausjonoista. Lääkärien ja hoitajien urakointi on tuottanut tulosta: yli puoli vuotta toimenpidettä jonottaneita on enää reilut 7 000.Jonot on ollut pakko hoitaa lähinnä oman sairaalan henkilökunnan voimin lisätyösopimuksilla tai ostamalla toimenpiteitä yksityisiltä yrityksiltä. Monin paikoin väki alkaa olla aika uupunut lisätöihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Jouko Isolauri on nyt ilmaissut huolensa ”mitalin toisesta puolesta”.
– Onko vaarana käydä niin, että jatkuva lisätöiden tekeminen ja tiettyjen erityisosaajien ostaminen isolla rahalla opettavat lääkärikollegat ”pahoille tavoille”. Ihmisellä kun on taipumus tottua tiettyyn tulotasoon; myös erittäin korkeaan sellaiseen, pohti Isolauri ministeriön viimeviikkoisessa lehdistötilaisuudessa.
Kovan työtahdin ihailu on ongelma
Lääkäripäivillä puhunut dosentti Eero Hirvensalo Hyksistä puolestaan puuttui toiseen ongelmaan: kovan työtahdin ihailuun.
Oulun yliopistollinen sairaala ei päässyt sopimukseen oman väen lisätöistä, ja ratkaisuksi tilattiin MedOnen listoilta joukko huippukirurgeja, jotka lennätettiin viikonlopuiksi Ouluun. Minuutintarkkuudella operoivat ammattilaiset kursivat jonot lyhyiksi.
– Kunnissa ja sairaaloissa ei saisi totuttautua siihen, että kirurgiassa tärkeintä on nopea suoritus ja mahdollisimman suuret volyymit leikkaussalissa. Hirvensalo muistutti.
Hän korosti, että leikkaaminen on käsityötä, jota voi kunnolla opettaa vain toinen kirurgi. Kirjoista lukemalla ei opita sankarikirurgeiksi.
Miten käy nuoremman kirurgipolven tulevaisuuden, jos kokeneilla ei ole aikaa opettaa?
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Lauri Nuutinen myöntää, ettei ”Oulun malli” voi olla tulevaisuuden toimintatapa. Sairaalan ilmapiirin kannaltakin oman väen voimin tehtävä arki- ja lisätyö on kestävin ratkaisu.
Ulla Järvi
