Lapsen sydänvika vaatii tarkkaa seurantaa hoidon jälkeen

Osa vioista näkyy vielä vuoden kuluttuakin.

Synnynnäistä sydänvikaa potevat lapset tarvitsevat tarkkaa seurantaa myös korjaustoimenpiteen jälkeen, kertoo LL Anneli Eerolan väitöstutkimus.

Eerola käsitteli tutkimuksessaan erilaisten kuormitusolosuhteiden vaikutusta sydämen toimintaan. Hän vertasi potilaiden kaksi- ja kolmiulotteisella ultraäänitutkimuksella saatuja tuloksia ja natriureettisten peptidien seerumipitoisuuksia terveiden verrokkien tuloksiin ennen sydänvian korjaustoimenpidettä. Vertailu jatkui 6–12 kuukauden seurannan aikana.

Tutkimuksen mukaan vasemman kammion koko normaalistui eteisväliseinän aukon sulkemisen jälkeen, mutta avoleikkauspotilailla tämä tapahtui hitaammin kuin katetrointitekniikalla hoidetuilla. Tilavuuskuormituksen aiheuttama oikean kammion laajentuminen ei korjaantunut täysin vuoden seurannassa.

Sivuäänen aiheuttava avoin valtimotiehyt muuttaa sydämen toimintaa huomattavasti, mutta muutokset hävisivät katetrointitekniikalla tehdyn korjauksen jälkeen puolen vuoden kuluessa.

Seinämien paksuus näkyy vielä vuoden kuluttua

Eerola havaitsi, että onnistuneen aortan kaventuman hoidon jälkeenkin on tärkeää jatkaa seurantaa. Potilailla oli vielä vuoden kuluttua toimenpiteestä paksummat vasemman kammion seinämät kuin verrokeilla.

Mulibrey-nanismia sairastavia lapsia tarkasteltaessa osalla havaittiin jäykän sydänpussin lisäksi myös sydänlihassairaus.

Natriureettisten peptidien seerumipitoisuuden määritys osana kliinistä seurantaa osoittautui hyödylliseksi kaikilla tutkituilla potilasryhmillä.

Suomessa syntyvistä lapsista 0,75 prosentilla on jonkinasteinen synnynnäinen sydänvika.

Väitöskirja "Cardiac function before and after treatment for various types of loading conditions and in myocardial restriction - A prospective study on pediatric patients with two- and three-dimensional echocardiography and measurement of serum natriuretic peptides" tarkastetaan perjantaina 25.5. Helsingin yliopistossa.

Miia Soininen