Markku Jalonen ei luota vaalilupauksiin ilman lisärahaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja haastaa lääkärit imagonrakennukseen

KT:n johtaja Markku Jalonen sanoo, että maallikolle syntyy helposti kuva lääkäreistä, jotka väheksyvät terveyskeskustyötä. Jalosen mielestä terveyskeskuslääkärin työ on mitä arvokkainta, ja hän soisi työn julkisen kuvan parantuvan.

M

arkku Jalonen

- Palkkakehityshän on lääkäreillä ollut selvästi parempaa kuin kunta-alalla keskimäärin, painottaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Markku Jalonen.

Jossakin vaiheessa vain taitaa tulla piste, jolloin rahallakaan ei korvata työolojen raskautta.

- Nyt pitäisi kunnissa ja kuntayhtymissä käydä läpi näitä muita tekijöitä, työoloja ja työn organisointia, sanoo Jalonen.

Hän kuitenkin toivoo, että myös lääkärikunnan sisällä pohdittaisiin uusiksi työelämän arvoja. Jalonen soisi, että terveyskeskustyötä arvostettaisiin nykyistä enemmän.

- Terveyskeskuksissa tehdään todella merkittävää ja tärkeää työtä. Meillä on ongelmallisia terveyskeskuksia, mutta myös loistavasti toimivia. Miksi tämä ei välity myös julkisuuteen? Ja miksi ylipäänsä kuntasektorilta kantautuvista uutisista vain huono uutinen ylittää uutiskynnyksen? kummastelee Jalonen.

Johtajuutta, muttei keskusohjausta

Markku Jalonen on uuden sukupolven työmarkkinajohtajistoa, joka puhuu edeltäjiään suurempaan ääneen työelämän sisältökysymyksistä. Rahan tärkeyttä ei kiistetä, mutta varsinkin asiantuntijaorganisaatioissa edellytetään muutakin, esimerkiksi asiantuntevaa johtamista.

- Yhä tärkeämpää on satsata johtajuuteen ja johtajakoulutukseen, johon Jalosen mukaan myös kuntatyönantajan tulee osallistua.

- Toki johtamista opitaan pitkälti käytännön kautta, mutta työnantajan tehtävä on huolehtia siitä, että johtajalla on edellytykset työhönsä.

Sen sijaan valtion johtajuutta ja esimerkiksi terveydenhuollon keskusohjausta Jalonen ei kaipaa takaisin.

- Paluuta voimakkaaseen keskusohjaukseen ei ole. Luotan kunnalliseen itsehallintoon ja siihen, että paikallisesti tiedetään parhaiten, mitä missäkin tarvitaan. Sekä valtionosuusuudistus aikoinaan, että nyt käynnissä oleva palvelurakenneuudistus perustuvat paikalliseen päätöksentekoon.

Tästä syystä Jalonen kuunteli vähän oudoksuen eduskuntavaalien aikaisia suuria lupauksia terveydenhoitoalan palkankorotuksista ja resurssilisäyksistä. Valtiopäivämiesten ei tulisi lupailla kuntien kukkaroiden puolesta mitään, jollei lupauksiin sisälly myös tuntuvia korotuksia kuntien valtionapuihin.

Pohjalaiset jyräävät?

Markku Jalonen on toiminut pitkään kunta-alalla. Ennen tuloaan Kunnalliseen työmarkkinalaitokseen Jalonen työskenteli työntekijäpuolella, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton ja sen edeltäjän Kunnallisvirkamiesliiton puheenjohtajana. Sitä ennen Jalonen ollut töissä lyhyen aikaa yliopistolla, mutta siirtyi työmarkkinapolitiikkaan 1980-luvun lopulla ensin Kunnallisvirkamiesliittoon ja sitten Tehyyn.

46-vuotias Jalonen on tehnyt vuonna 1996 Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteiden lisensiaatintyön, joka käsitteli paikallista sopimista kunnissa.

Jalonen aloitti virallisesti

Jouni Ekurin

Jalonen korostaa olevansa asiakysymysten mies, jonka mielestä asiat saattavat riidellä, eivät ihmiset. Kun esimerkiksi Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja

Erkki Kangasniemi

- Minulle on ominaista tavata yhteistyökumppaneitani myös epävirallisesti. Haluan luottaa siihen, että epävirallisten ja virallisten neuvotteluiden ero ymmärretään. Ihmisten on tärkeä tutustua toisiinsa, sanoo Jalonen.

Lääkäriliitonkin neuvottelijoita Jalonen on tavannut jo useamman kerran eri yhteyksissä. Hän pani merkille muun muassa ihmisten kotipaikat. Pohjalaistaustaiset ihmiset tuntuvat jyräävän ay-kentässä; kertooko se jostain kansanluonteesta?

- Voi olla sattumaa, mutta voi kuvata myös meidän pohjalaisten arvomaailmaa, naurahtaa Jalonen. Hän tunnustaa juuriensa ja kotiseudun henkisen perinnön merkityksen.

"Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvollisuus kertoa realiteetit"

Käytännössä kaikki kunta-alan työehtosopimukset ovat katkolla tämän vuoden syyskuun lopulla. Varsinkin terveydenhuoltoon ja vanhusten hoivapalveluihin luvattiin joka suunnalta huomattavia resurssilisäyksiä.

Vaalilupausten jälkeen voi koittaa poliittinen krapula, kun kuntien etujärjestöt laskevat, mitä lupaukset tulisivat maksamaan.

- Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tehtävä on neuvotella kunta-alan työehdoista ottaen huomioon kuntatalouden kestävyyden, muistuttaa KT:n johtaja Markku Jalonen.

Kuntapalvelut ovat työvoimavaltainen sektori, ja kuntien toimintamenoista noin 60 prosenttia koostuu henkilöstökuluista. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat noin 17 miljardia euroa vuodessa.

- Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhden prosentin korotus kaikkiin kuntasektorin palkkoihin maksaisi kunnille eli veronmaksajille 170 miljoonaa euroa vuodessa. Vaalien alla puhuttiin jopa 20 prosentin ylimääräisistä korotuksista; kaikille kuntatyöntekijöille maksettuna se lisäisi kuluja 3,4 miljardia euroa vuodessa. Tällä rahalla palkattaisiin lähes 80 000 uutta työntekijää, laskee Jalonen.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on parhaillaan töissä noin 422 000 ihmistä; lisäksi palkattomalla virka- tai työvapaalla oli 29 000 ihmistä.

Terveydenhuollossa on ihmisiä töissä enemmän kuin koskaan, yhteensä noin 130 000 ihmistä. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelee noin 11 000 lääkäriä ja sairaanhoitajia noin 33 000.

- Hoitohenkilöstölle lupailtiin vaaleissa huomattavia palkankorotuksia; esimerkiksi 20 prosentin ylimääräinen palkankorotus merkitsisi 800 miljoonaa euroa vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että kaikki kunnat joutuisivat nostamaan kunnallisveroprosenttiaan yhden prosenttiyksikön, sanoo Jalonen.

- Siitä, miten palkkarahat kunnissa jaetaan, tullaan aikanaan sopimaan KT:n ja pääsopijajärjestöjen välillä. On hyvä muistaa, että kunnat ja veronmaksajat rahoittavat palkkamenot; valtionosuuksilla rahoitetaan enää vajaa viidennes kaikista menoista.

Markku Jalonen korostaa myös, että nykyisin ollaan menossa entistä selvemmin paikalliseen sopimiseen kaikessa sopimustoiminnassa, myös lääkäreiden palkkauksessa.

- Me pyrimme omassa toiminnassa entistä paremmin tukemaan paikallisia työnantajia kunnissa ja kuntayhtymissä. Esimerkiksi tuoreet yhteiset ohjeet kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ovat nykyajan työmarkkinaneuvontaa. Tavoitteemme on, että KT pyrkii neuvottelemaan pääsopijajärjestöjen kanssa yhteisistä ohjeista ja menettelytavoista, ettei jokaisen kunnan tarvitsisi keksiä pyörää uudestaan. Ulla Järvi Markku Jalonen on taustaltaan yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, jonka tutkimus käsitteli paikallista sopimista kunnissa.