Meilahden valmiuspäällikkö ehdottaa: Hus ja SPR mukaan valtion valmiusjärjestelmään
Hus ja Suomen Punainen Risti olisi kytkettävä valtioneuvoston valmiusjärjestelmään katastrofitilanteiden varalta, ehdottaa Meilahden sairaalan valmiusjohtaja Ari Leppäniemi Kaakkois-Aasian katastrofin kokemusten nojalla.
Hän pitää Husin valmiusjärjestelmää erittäin toimivana. Se on käytännössä testattu ja sitä myös harjoitellaan jatkuvasti. Järjestelmä saadaan käyntiin erittäin nopeasti ja siinä mukana olevilla on kokemusta katastrofitilanteista. SPR:llä taas on valmius lähettää katastrofialueille eri alojen ammattilaisia hyvin nopeasti.
- Tiedon saaminen katastrofialueelta on vaikeaa ja liikkeellä on kaikenlaista tietoa. Mikään ei korvaa sitä, että paikan päällä on ryhmä ihmisiä, joilla on kokemusta katastrofitilanteista. Ministeriöiden valmiusyksiköt ovat varmasti kiusallisen tietoisia siitä, että Suomessa tarvitaan selkeämpi kommunikaatioverkko tällaisten kaukana kotimaasta tapahtuvien tilanteiden varalta, Leppäniemi sanoo.
Tarvittaessa valmiusjärjestelmään voitaisiin kytkeä muitakin suurimpia sairaanhoitopiirejä.
Leppäniemi sanoo arvioivansa Kaakkois-Aasian pelastusoperaatiota sairaalan näkökulmasta sekä Meilahden valmiuspäällikön että Thaimaan ambulanssilennon lääkintäryhmän johtajan roolissa.
Leppäniemen mielestä suomalaispotilaiden kotiutuksessa onnistuttiin varsin hyvin ja nopeasti, kun otetaan huomioon olosuhteet, etäisyydet sekä hajanainen ja alkuvaiheessa osittain epäluotettava tiedonsaanti.
Nimenomaan ambulanssilennon onnistumiseen vaikutti ratkaisevasti se, että potilaita oli Thaimaassa etukäteen arvioimassa kokenut lääkintäryhmä, joka myös järjesti potilaat kentälle ambulanssilentoa varten.
Sekä Leppäniemi että SPR:n ryhmän lääkäri Terhi Heinäsmäki ihmettelevät kritiikkiä siitä, että kotimaahan kuljetettiin ensiksi ne suomalaismatkailijat, jotka olivat valmiiksi lentokentällä ensimmäisen evakuointikoneen tullessa. Arvostelijoiden mukaan ensiksi olisi pitänyt evakuoida vaikeimmin loukkaantuneet, sitten vasta lievemmät.
- Se on katastrofilääketieteen oppikirjatietoa, jota minäkin olen lukenut ja myös kirjoittanut, Leppäniemi sanoo ja muistuttaa, että niin toimitaan, kun katastrofi tapahtuu kymmenien kilometrien etäisyydellä sairaalasta, kuten Myyrmannin tai Konginkankaan onnettomuudet. Silloin evakuointiin osallistuu koko ensihoitojärjestelmä.
- On kuitenkin ihan eri asia, kun katastrofi tapahtuu tuhansien kilometrien päässä ja tietoa tulee pätkittäin. Vaikeasti loukkaantuneita lähdettiin hakemaan heti, kun heidät oli identifioitu ja saatu siirtokuntoon, mutta siinä ei ole mitään järkeä siinä, että lievemmin loukkaantuneita ei siirrettäisi sinä väliaikana.
Ulkopuolinen apu aina myöhässä maanjäristyksessä
- Maanjäristyksessä ulkopuoliset auttajat ovat aina myöhässä. Minun mielestäni paikalle lähdettiin niin nopeasti kuin oli mahdollista, arvioi suomalaisten toimintaa Kaakkois-Aasian katastrofissa SPR:n ensimmäistä Thaimaahan lähetettyä ryhmää johtanut lääkäri Terhi Heinäsmäki. Hän muistuttaa, että Suomi toimi nopeammin kuin useimmat länsimaat.
Tapaninpäivän jälkeisenä maanantai-iltana lähteneen ryhmän tehtävänkuva oli hänen mukaansa selvä: järjestää suomalaisten evakuointi. Käytännössä oli selvitettävä, missä suomalaiset ovat, ja hoidettava 2 000 suomalaista kotiin kymmenellä lennolla.
- Lähtökohtana oli, että suomalaiset yritetään saada maasta pois, jotta thaimaalaiset pystyvät keskittymään omien potilaidensa hoitoon.
Ainakin SPR:n operaatio sujui hänen arvionsa mukaan aivan odotusten mukaisesti.
Terhi Heinäsmäki korostaa, että Thaimaassa on korkeatasoinen terveydenhuolto.
- Loukkaantuneet oli hoidettu sairaaloihin ja pahimmin loukkaantuneita oli viety Bangkokiin. Sairaaloissa henkilökunta oli asiantuntevaa ja ulkopuolisten ohjaaminen oli hoidettu olosuhteisiin nähden hyvin. Phuketin sairaaloissa oli tulkkeja, vettä, ruokaa ja vaatteita, ja tämä kaikki vajaat kaksi vuorokautta tapahtuneesta.
- Ja kaikille on nyt varmaan jo tullut selväksi, että thaimaalaiset toimivat loistavasti. Suurin osa suomalaisistakin pelastuneista oli thaimaalaisten alkutunteina pelastamia. Kaiken kaikkiaan siellä ihmiset auttoivat toinen toisiaan, turistit mukaan lukien.
Suomessa on esitetty kritiikkiä siitä, ettei Thaimaahan lähetetty erillisiä pelastusjoukkoja lääkintäryhmien lisäksi. Heinäsmäen mukaan joukot kuitenkin olisivat olleet myöhässä. Merkittävin hengenpelastustoiminta tapahtuu tämän tason katastrofeissa ensimmäisen vuorokauden kuluessa.
- Raunioiden raivaamiseen olisi tosin varmasti tarvittu lisäkäsiä väsyneiden paikallisten tilalle.
Terhi Heinäsmäki palasi äskettäin Botswanasta oltuaan siellä syksyn töissä. Seuraavaksi hän lähtee Darfuriin Sudaniin.
- Olisi hyvä, jos suomalaiset nyt oppisivat yhteisvastuullisuutta, sillä maailmasta eivät katastrofit lopu. Eteläisen Afrikan aids-kriisissä kuolee miljoonia ihmisiä ja Darfurissa on kansanmurha meneillään. Myös niihin voisi kiinnittää huomiota.
Moniammatillinen etujoukko paikalle
Suomen ulkopuolella sattuneissa onnettomuuksissa paikalle pitäisi nopeasti lähettää kokenut moniammatillinen etujoukko arvioimaan tilanne, jos vähänkään epäillään, että kyseessä on laaja onnettomuus, katsoo Töölön sairaalan plastiikkakirurgian klinikan ylilääkäri Erkki Tukiainen.
Myös Tukiaisen mielestä Suomessa tarvitaan onnettomuustilanteita varten viranomaisten, sairaaloiden ja kokeneiden järjestöjen yhteiselin, jonka tehtävänä olisi mm. etujoukon lähettäminen.
Tukiainen lähti Thaimaan katastrofialueelle SPR:n 31 hengen ryhmässä tapaninpäivän jälkeisenä keskiviikkona ja palasi seuraavana sunnuntaina. Tukiainen ja muu kirurgiryhmä teki leikkauksia, toiset etsivät suomalaispotilaita alueen sairaaloista ja pienistä klinikoista, joita oli kymmeniä. Klinikat ja sairaalat käytiin läpi useaan kertaan siltä varalta, että potilasta ei ensimmäisen käynnin yhteydessä tavoitettu.
Kun suomalaispotilaat oli hoidettu, suomalaisryhmä leikkasi vielä puolitoista päivää Khao Lakin sairaalassa. Päästettiin paikallinen tiimi huilaamaan.
Kaiken kaikkiaan Tukiainen arvioi operaation sujuneen kohtuullisen hyvin, vaikka olisi tietysti ollut eduksi, jos toiminta olisi käynnistetty aikaisemmin.
Tiedonkulku ja tiedotus kuitenkin osoittautuivat todella hankalaksi, minkä hän uskoo vaikuttaneen myös avustustoimien käynnistämiseen Suomessa. Kännykällä ei yleensä pystynyt soittamaan päiväsaikaan, vaan asiat oli hoidettava työläästi tekstiviestien avulla. Myöskään internet tai satelliittipuhelin eivät toimineet kunnolla.
