Päivystämisestä tuli raskaampaa

Päivystyksen muutokset ovat ­lisänneet työtaakkaa. Tämä viesti kuuluu lääkärikunnasta, kertoo Iiro Karhiaho NLY:stä.

Moni lääkäri kokee, että päivystäminen on muuttunut entistä raskaammaksi. Esimerkiksi yöllinen lepotauko ei enää tahdo onnistua.

Tällainen viesti on Nuorten Lääkärien Yhdistyksen mukaan kantautunut viime vuosina sairaaloista ympäri Suomea.

Päivystystyön tiukentuminen koskee etenkin sisätautien, kirurgian, anestesiologian ja naistentautien kaltaisia erikoisaloja, joilla päivystetään paljon ja usein pitkissä vuoroissa.

NLY:n puheenjohtajan, sisätauteihin erikoistuvan Iiro Karhiahon mukaan taustalla ovat päivystysjärjestelmän muutokset.

– Pieniä päivystyspisteitä on ajettu alas, ja päivystystä on siirretty keskussairaaloihin, mutta virkamääräykset eivät ole siirtyneet perässä. Potilasmäärä on kasvanut ja työstä on tullut raskaampaa.

– Päivystystoiminnoista haetaan säästöjä. Se on sote-uudistuksenkin tavoitteissa. Toki mukana on pyrkimystä parantaa laatua, mutta suurelta osin kyse on säästöistä, Karhiaho sanoo.

Enemmän työtä entistä tiiviimmin

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen allekirjoittaa Karhiahon sanoman, vaikka asiasta ei ole tuoretta tutkimustietoa.

– Varmasti päivystäminen on nyt raskaampaa. Sellaista viestiä meillekin on tullut, hän sanoo.

Pärnäsen mukaan päivystys on muuttunut sekä toimintamalleiltaan, resursseiltaan että kuormittavuudeltaan, ja muutos jatkuu.

Keskittäminen on lisännyt päivystysyksiköiden työmäärää. Toisaalta tilannetta helpottavat uudet akuuttilääkärivirat ja järkevämmät työjärjestelyt, kuten yhteispäivystysten miehityksen painottaminen kiireisempiin alkuillan tunteihin.

Työn kuormittavuus on lisääntynyt siitä huolimatta, Pärnänen toteaa. Päivystyksessä tehdään enemmän työtä entistä tiiviimmin. Sekä potilaiden määrä että vaativuus ovat kasvaneet.

Pärnänen on kuitenkin Karhiahon kanssa eri mieltä päivystyksiin kohdistuvista säästöistä.

– Resurssien siirtämisessä voi syntyä epäsuhtaa, joka näyttää säästämiseltä, hän sanoo.

Meilahti vähentää päivystäjiä, lääkärit pelkäävät

HYKS Akuutti on yksi niistä päivystyspisteistä, joissa resurssien kohdentaminen uudella tavalla on ajankohtainen kysymys.

Osastonylilääkäri Timo Suonsyrjän mukaan Meilahti on ollut aina varsin hyvin resursoitu päivystäjien suhteen, eikä lääkärien määrää olla vähentämässä. Muiden paikkojen tilanteeseen hän ei ryhdy ottamaan kantaa.

Meilahden päivystysjärjestelyt ovat muuttumassa niin, että yöaikainen sisätautien päivystäjien määrä vähenee kahdesta yhteen ja iltavuoroon otetaan yksi päivystävä kirurgi lisää. Lisäksi iltaan tulee seniorilääkäri, joka hallinnoi päivystyksen kokonaistilannetta.

– Järjestelystä ei tule euronkaan säästöä. Resursseja siirretään sinne, missä niitä tarvitaan. Sisätautien kävijämäärä on suunnilleen puolittunut, ja päivystäjien määrä on pysynyt ennallaan, Suonsyrjä kertoo.

Neljä kuukautta kestävän pilotin on tarkoitus alkaa lokakuussa. Suonsyrjän mukaan muutosvastarintaa on ollut.

– Kun jostakin ollaan vähentämässä resursseja, totta kai ihmiset ovat huolissaan. Olemme pyrkineet perustelemaan lukujen valossa, miksi tällaiseen on päädytty.

HYKS Akuutissa päivystävä Iiro Karhiaho tuo esiin sisätautilääkärien näkökulmaa.

– Hankkeessa on klassinen ristiriita. 30 päivystävää lääkäriä kertoo kuormituksen nousevan ja pelkää jaksamisensa puolesta. Johto näyttää pelkistettyjä tilastoja eikä anna työntekijöiden kokemuksille juurikaan arvoa.

Hoitajat kapinoivat KYS:ssä

Päivystyksen paineet ovat tuttu ilmiö paitsi lääkäreille myös hoitohenkilökunnalle.

KYS:ssä päivystyspoliklinikan hoitajat nousivat keväällä kapinaan ja kieltäytyivät vuoronvaihdoista ja lisätöistä. He tekivät myös AVI:in kanteluita päivystyksen ruuhkautumisesta ja henkilökunnan riittämättömyydestä.

Päivystysalueen ylilääkärin Tero Martikaisen mukaan tyytymättömyydellä on pitkät juuret. KYS tekee parhaillaan selvitystä henkilökuntatilanteesta, ja tilanne saatiin kesän aikana tasaantumaan.

– Meillä on kova toive saada lisää henkilöstöä. Etenkin äkillisiin ruuhkahuippuihin tarvittaisiin apua, mutta miten, se on toinen juttu. Ymmärrän henkilökunnan tuntemuksia, sillä potilasvirtojen vaihtelu on suurta.

KYS:ssä ongelmat eivät koskeneet lääkäreitä, mutta Martikaisella on yleisellä tasolla vaikutelma, että päivystyspisteet ovat heille entistä raskaampia.

– Kyllä se on ympärivuorokautista työtä. Harvoin yöllä varsinaisesti pääsee lepäämään.

KYS:ssä alkoi muutama vuosi sitten akuuttilääketieteen koulutus. Martikaisen mukaan se on vielä tavallaan lapsenkengissä, mutta on selvästi vähentänyt sisätautien, neurologian ja kirurgian päivystystä.

Kirurgi hoitaa ummetusta

Heikki Pärnänen muistuttaa, että päivystämisen kuorma on aina ollut iso ja siitä on riittänyt keskusteltavaa. Suosituksiakin on tehty.

Iiro Karhiahon mukaan aiemmin ei ollut tarkoitus, että pitkän päivystysrupeaman aikana tehdään työtä tauotta. Nyt vuorot suunnitellaan niin, että pitkässäkin vuorossa työ on hyvin intensiivistä.

Karhiaho harmittelee käsitystä, jonka mukaan päivystyksessä on hoidettava vaiva kuin vaiva. Monissa paikoissa on ohje, että ketään ei saa käännyttää. Tämä vie resursseja vakavammilta tapauksilta.

Esimerkiksi monessa yhteispäivystyksessä lääkäri voi kokea, että valvottaminen on kohtuutonta. Aikaisemmin sairaalapäivystäjä katsoi oman erikoisalan akuutit potilaat. Nyt hän saattaa pitkästä vuorosta väsyneenä hoitaa myös perusterveydenhuollon tasoisia potilaita, jotka eivät välttämättä tarvitsisi yöaikaista hoitoa lainkaan.

– Kirurgi tulee hoitamaan ummetusta ja sisätautilääkäri tavallista gastroenteriittiä. Tämä on uutta, Karhiaho sanoo.

Korkea kynnys valittaa

Karhiahon mielestä on surullista, että jatkuvan kiireen ja pakkotahtisuuden ajatellaan kuuluvan päivystykseen.

– Tarvitseeko olla niin? Suomessa ehkä on sellainen asennevamma. Työolot pitää järjestää niin, että ei ole kurja tulla töihin.

Karhiahon mukaan lääkärit puhuvat usein esimiehille tai johdolle kuormituksen keventämisestä, mutta viesti ei mene läpi. Aiheesta puhuminen julkisuudessa taas on jonkinlainen tabu.

– Ajatellaan, että lääkäri tekee kutsumustyötä ja venyy potilaan parhaaksi. On korkea kynnys lähteä valittamaan väsymystä, eikä myöskään haluta romuttaa ihmisten uskoa järjestelmään, Karhiaho sanoo.

› Lue myös Uudistuva työaikalaki muuttaa päivystystä sivu 1915.

Saako nukkua?

Nimimerkki Nuori Lääkäri kirjoittaa NLY:n blogissa:

"HYKS Meilahden päivystyspoliklinikalla tärkeimpien päivystävien erikoisalojen yöllistä päivystäjämäärää on suunniteltu vähennettävän. Syynä on kuulemma se, että on liian kallista maksaa nukkuvasta lääkäristä. Yön tunnit halutaan käyttää täysimääräisinä aktiiviseen työntekoon. Tilastot näyttävätkin potilasmäärien suhteen rauhallisilta, mutta tosiasia on se, että yksin jäävä päivystäjä tekisi tauoitta töitä läpi yön. Kävijämäärissä kun eivät koskaan näy konsultaatiot ja muut vastuut."

Saako Meilahden päivystäjä jatkossa nukkua, osastonylilääkäri Timo Suonsyrjä HYKS Akuutista?

– Jos työtilanne on sellainen, että voi mennä lepäämään, niin ei siihen ole tulossa muutosta. Jos kaksi lääkäriä samalta erikoisalalta lepää samaan aikaan, niin voi miettiä, onko se tarkoituksenmukaista.

Päivystäjämäärän vähennys koskee sisätautien päivystystä. Kirurgian päivystäjämäärää iltavuorossa vastaavasti lisätään. Suonsyrjän mukaan tämä vastaa paremmin potilasvirtoja.

– Sisätautipäivystyksemme tulee edelleen olemaan varsin rauhallinen. Riippuu tietysti yöstä, mutta keskeytyksetöntä lepoaikaa ei voi välttämättä taata. Tämä on realiteetti monessa muussakin päivystyspisteessä, Suonsyrjä sanoo.

Päivystys on murroksessa

KESKITTÄMINEN Päivystystä on entistä harvemmissa yksiköissä. Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys on loppunut.

UUDET JÄRJESTELYT Mukaan on tullut uusi erikoisala akuuttilääketiede. Päivystysten miehitystä painotetaan illan tunteihin, koska silloin on enemmän potilaita.

TYÖN VAATIVUUS Potilaiden määrä päivystyspisteessä kasvaa, vaivat ovat entistä vaativampia ja hoitomahdollisuuksia on yhä enemmän.

LYHYET TYÖVUOROT24 tunnin työputket vähenevät.

(LÄHDE: Lääkäriliitto, Heikki Pärnänen)