Pätkätyöläiset käyttävät paljon masennuslääkkeitä

Mitä lyhyempi työsuhde, sitä todennäköisempää käyttö on.

Pätkätyöläiset käyttävät enemmän masennuslääkkeitä kuin vakinaisessa työsuhteessa olevat, kertoo Työterveyslaitoksen, KELAn, Stakesin, Helsingin yliopiston ja Lontoon yliopiston tekemä tutkimus.

Mitä lyhyempi määräaikainen työsuhde työntekijällä on, sitä todennäköisempää on masennuslääkkeiden käyttö. Eniten masennuslääkkeitä käyttävät työllistämistukea saavat pitkäaikaistyöttömät.

– Osasyynä saattaa olla vaikeuksien kasautuminen epävakaassa työmarkkina-asemassa oleville, jolloin myös riski työkyvyn menettämiselle kasvaa. Lyhyissä työsuhteissa olevat tulisi lukea erityiseksi riskiryhmäksi työpaikoilla ja työterveyshuolloissa silloin, kun psyykkistä työkykyä tuetaan ja työelämästä syrjäytymistä ehkäistään, sanoo erikoistutkija Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta.

Tutkimuksessa oli mukana yli 65 000 kuntatyöntekijää vuosina 1998–2002. Määräaikaisten työsuhteiden yhteyttä mielenterveyteen on aiemmin tutkittu varsin vähän.

Alle puolen vuoden työsuhde lisää riskiä

Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi seuranta-aikana. Käyttö lisääntyi erityisesti työllistetyillä naisilla. Vuonna 1998 3,4 prosenttia tutkituista miehistä ja 5,2 prosenttia naisista käytti masennuslääkkeitä, kun vastaavat luvut vuonna 2002 olivat 4,1 prosenttia ja 7,3 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan yli puolen vuoden pätkätyösuhteissa miesten riski masennuslääkkeiden käyttöön oli 1,2 -kertainen, kun taas naisten masennuslääkkeiden käyttö ei poikennut vakituisista työntekijöistä. Alle kuuden kuukauden pätkätyösuhteessa riski oli miehillä 1,4 -kertainen ja naisilla 1,2 -kertainen verrattuna vakituisessa työsuhteessa oleviin.

Työllistämistuella olevien keskuudessa masennuslääkkeiden käyttö oli kaikkein yleisintä: miesten riski on 1,6 -kertainen ja naisten riski 1,4 -kertainen vakituisiin työntekijöihin verrattuna.

Tutkimus on julkaistu Journal of Psychiatric Researchin verkkosivuilla.

Miia Soininen