Lehti 48: Ajan­kohtai­sta 48/2017 vsk 72 s. 2794 - 2797

Stressi kuuluu potilastyöhön

Lääkärin täytyy sietää stressiä, mutta vaativan ­potilastilanteen jälkeen hengähdystauko on tarpeen.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1
Kuvituskuva 2

Lääkäreiden kokemukset stressistä ovat erilaisia. Aloittelevaa lääkäriä saattavat stressata asiat, jotka ovat kokeneemmalle lääkärille rutiinia. Nuori lääkäri tarvitsee tällöin mentorointia, toteaa neurologian dosentti, aivotutkija Kiti Müller.

Hän tutki ihmisen aivojen fysiologian, kognition ja tietointensiivisen työn välisiä yhteyksiä Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimusprofessorina. Tällä hetkellä hän työskentelee Nokia Technologies -yrityksessä.

– Joillekin stressaavat tilanteet ovat inspiroivan hektisiä, toiset puolestaan ahdistuvat silloin, Müller kuvaa.

Hänen mielestään työtehtävien suunnittelussa täytyisi kiinnittää huomiota ihmisten yksilölliseen stressinsietokykyyn.

Palautumisaika on tarpeen

Müller korostaa, että lääkärin täytyy sietää stressiä, mutta hän tarvitsee aikaa palautuakseen. Jos on ollut esimerkiksi hyvin vaativa hoitotapahtuma, lääkärillä pitäisi olla sen jälkeen hetki aikaa hengähtää ja käydä vaikka 15 minuuttia ulkona.

– Voisiko työtä järjestää väljemmäksi, jottei lääkäri joutuisi menemään pakkotahtisesta työstä hyvin erityyppisiin potilastilanteisiin? hän pohtii.

Kliinisen fysiologian erikoislääkäri, tutkija Harri Lindholm Nokia Technologiesilta kehottaa miettimään, miten työelämässä voitaisiin välttää tarpeettomia stressaavia tilanteita ja edistää palautumista.

– Toinen puoli on tietysti se, että ihmisten pitäisi kiinnittää huomiota terveellisiin elämäntapoihin, liikuntaan ja ravintoon. Liikunta ja rentoutustekniikan käyttäminen ovat stressifysiologian kannalta yhdessä hyödyllisempiä kuin kumpikin erikseen, hän huomauttaa.

Vertaistukea kollegoilta

Müller näkee, että on ongelmallista, jos stressaantunut lääkäri ei pysty tekemään minkäänlaista päätöstä.

– Lääkärin on monesti pakko tehdä päätös vajavaisinkin tiedoin. Huonoin vaihtoehto voi olla se, että lääkäri jää odottamaan ja jahkaamaan. Tällaisia tilanteita saattaa tulla eteen esimerkiksi päivystävälle lääkärille sairaalassa.

Müllerin mielestä lääkärillä pitäisi olla aikaa purkaa asioita työpäivän aikana kollegojen kanssa. Hän ehdottaa, että lääkärit voisivat esimerkiksi harjoitella yhdessä etukäteen vaativia potilastilanteita. › Porukalla voisi miettiä myös sitä, miten työasiat jätetään töihin.

– Lääkärille, jos kenelle, vertaistuki on tärkeää. Se on aivan keskeistä lääkärin ylirasitustilojen ehkäisyssä. Keskustelu- ja purkamistilaisuuksia voisi olla esimerkiksi viikoittain.

Positiivinen stressi antaa virtaa

Stressi ei ole aina haitallista. Positiivisessa stressissä aivot lisäävät vauhtia. Müllerin mukaan stressi on hyväksi silloin, kun tiukasta tilanteesta pitää selvitä.

Stressitilanteessa sydämen syke nousee, stressihormonien pitoisuus kasvaa ja aivojen neurokemia muuttuu niin, että tarkkaavaisuus voi stressitilanteessa jopa parantua.

– Optimaalinen fysiologinen tila kognitiivisesta näkökulmasta on silloin, kun henkilö on muistanut päivän mittaan syödä ja levätä tarpeeksi ja on myös huolehtinut nesteytyksestään.

Negatiivinen stressi heikentää muistia

Müller huomauttaa, että ohimenevä stressi ei ole huono asia. Stressi muuttuu haitalliseksi, jos fysiologia ei pääse palautumaan normaaliin tilaan positiivisen stressin jälkeen.

Stressistä tulee haitallista myös silloin, jos ihminen kokee työn vaatimukset niin suuriksi, ettei kykene selviytymään niistä.

– Henkilö ahdistuu, jos hänen pitää tehdä nopeasti päätöksiä eikä hänellä ole kykyä tähän. Silloin ei auta sekään, että on fysiologisesti optimaalisessa toiminnan tilassa.

Haitallinen stressi vaikuttaa ensiksi niin, että kyky jakaa tarkkaavuuttaan oleellisiin asioihin heikkenee. Seuraavaksi häiriintyy työmuisti, eli on vaikea pitää mielessä juuri sillä hetkellä tärkeitä asioita. Samoin kyky kaivaa muistirakenteista aiemmin opittua tietoa, taitoa ja kokemusta häiriintyy.

– Rutiinitehtävissä voi alkaa tapahtua lipsahduksia. Myös kyvyt hahmottaa monimutkaisia asiakokonaisuuksia ja ottaa useita asioita huomioon heikkenevät – esimerkiksi päätettäessä jonkin potilaan hoidosta.

Stressi on sepelvaltimotaudin riskitekijä

Lindholm kertoo, että haitallinen stressi vaikuttaa kaikkiin elimiin. Henkilölle saattaa esimerkiksi syntyä voimakas tunneperäinen sydäninfarktin kaltainen tila.

– Silloin sepelvaltimot ovat kunnossa, mutta sydänlihaksen toiminta kuitenkin häiriintyy voimakkaasti. Akuutti, voimakas stressi voi myös laukaista sydämen rytmihäiriön, jos henkilöllä on muutenkin alttiutta siihen.

Lindholmin mukaan stressi on yksi sepelvaltimotaudin riskitekijä korkean kolesterolin ja vähäisen liikunnan kanssa. Krooninen stressi heikentää vähitellen verisuonten kuntoa. Verisuonet alkavat kalkkeutua, ja syntyy sepelvaltimotautiin liittyviä toimintahäiriöitä.

– Verisuonten kunto saattaa heikentyä nopeastikin. Jäykistymistä havaitaan mittauksissa pitkäaikaisesti stressaantuneilla jo hieman yli vuodessa. Tilanne voi kuitenkin korjautua, jos muutokset huomataan ajoissa. Ylikuormittunut henkilö esimerkiksi pitää loman, jolloin stressi laukeaa.

Stressissä verenpaine on yleensä koholla, ja tällöin aivoverenkiertohäiriöiden riski kasvaa.

– Jos stressi on niin voimakasta, ettei verenkierron palautuminen pääse yöllä käyntiin, aivot ja sydän kuormittuvat, Lindholm huomauttaa.

Stressi vaikuttaa myös emotionaalisesti

Müllerin mukaan ylirasittuneiden ihmisten tarkkaavuus suuntautuu helposti heidän tahtomattaan negatiivisiin ärsykkeisiin ympäristössä.

– Potilas voi kokea, että lääkäri hoitaa hyvin häntä, mutta mukana ollut omainen saattaa olla hoitoon tyytymätön. Silloin stressaantunut lääkäri ei huomaa potilaan tyytyväisyyttä, ja lääkärin muistiin jää negatiivinen asia tilanteesta.

– Lääkärillä pitäisi olla aikaa purkaa asioita työpäivän aikana kollegojen kanssa, sanoo Kiti Müller.

Selina Selin tähdentää, että oma rajallisuus kannattaa muistaa. Rutiineista on apua kiireessä.

Vastaanotto pitää rauhoittaa

Vastaanottotilanteen pitää olla rauhallinen, vaikka aikaa olisi vain 15 minuuttia, painottaa työterveyslääkäri Selina Selin Finla Työterveydestä Tampereelta.

Lue myös

Hänen mukaansa potilaat aloittavat usein keskustelun lääkärin kanssa sanomalla, että sinulla on varmaan kiire.

– Vaikka lääkärin lista olisi täynnä, yksi potilas on kerrallaan vastaanotolla. Tilanne pitää rauhoittaa, jotta vuorovaikutus toimii lääkärin ja potilaan välillä.

Jos Selin huomaa, että potilas vaikuttaa stressaantuneelta, hän pyrkii viestittämään olemuksellaan, että potilaalle on oikeasti aikaa.

– Potilaan pitää kokea, että hän tulee kuulluksi. En ala saman tien naputella tietokonetta ja vilkaise vain välillä potilasta. Kuuntelen potilasta rauhassa enkä anna heti valmiita vastauksia.

Selin havainnollistaa usein puhettaan piirtämällä ja kirjoittamalla. Stressaantunut potilas muistaa asiat paremmin, kun hänellä on muistilappu lähtiessään vastaanotolta.

Selkeät työtavat auttavat

Selinin mielestä rutiineista on apua kiireessä. Lääkärin stressiä vähentävät selkeät työtavat. Hän tähdentää, että potilaan tilannetta pitää miettiä pala kerrallaan, sillä kaikkea ei voi ratkaista kokonaan heti. Lyhyelläkin vastaanotolla päästään usein alkuun ja voidaan varata sopivan pituinen aika vaativammille asioille.

– Oma rajallisuus kannattaa muistaa. Potilaalle on tärkeää, että voi jakaa huolensa jonkun kanssa.

Selin painottaa, että töissä saa viihtyä. Työssä jaksamiseen ja stressitasoon vaikuttaa myös se, onko työilmapiiri innostava ja kannustava vai apaattinen tai peräti passiivis-aggressiivinen.

– Vastapainoa työlle pitäisi olla, etteivät työ ja siitä toipuminen ole koko elämä.

Työstressin ehkäisykeinoja

• Tauot työssä mahdollisuuksien mukaan

• Työn ja vapaa-ajan erottaminen

• Säännölliset keskustelu- ja purkamistilaisuudet töissä kollegojen kanssa

• Selkeät työtavat

• Harrastukset, jotka rentouttavat ja jotka eivät ole suorituskeskeisiä

• Liikunta, terveellinen ravinto ja rentoutustekniikat

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030