Terveyskeskuslääkärin resepti muutospaineissa elävälleHelsingin terveydenhuollolle Tiedonkulkua, yhteistyötä ja parempaa potilasohjausta
Helsingin suurimmalla, Kallion terveysasemalla, 17 lääkärin joukossa työskentelevä terveyskeskuslääkäri Outi Seppälä esittää koko Helsingin terveydenhuollon järjestämistä uuteen uskoon. Vuoden 2004 alussa Helsingin terveystoimessa on taas kerran tehty organisaatiouudistus. Aluejako on purettu ja hallintoa riisuttu ohuemmaksi. Yli15vuoden työ terveyskeskuslääkärinä Helsingissä ja monet läpikäydyt organisaatiouudistukset antavat näkökulmaa.
- Uusin organisaatiouudistus lähti kaupungin rahoituskriisistä. Toivottavasti tämä uudistus parantaa käytännön ja hallinnon yhteyttä, joka heikkeni edellisessä 1990-luvun alun uudistuksessa.
Terveyskeskuslääkärin näkökulmaa valottaakseen Outi Seppälä on tehnyt 50-sivuisen selvityksen, kuinka Helsingin terveydenhoito saataisiin toimivaksi. Työ on tehty Helsingin kaupungin avosairaanhoidon kehittämistyöryhmälle, jonka jäsen Seppälä on. Koko esitykseen voi tutustua osoitteessa www.outiseppala. com
Oikeat potilaat oikeaan paikkaan
Outi Seppälän peruslinjaus on yksinkertainen: Helsingin pitää pystyä hoitamaan oikeat potilaat oikeassa paikassa.
Terveysasemilta joudutaan nyt ohjaamaan yliopistotasoiseen sairaalahoitoon sellaisia potilaita, jotka voisi halvemmalla hoitaa aluesairaala- tai keskussairaalatasoisessa hoitopaikassa, jos sellainen olisi. Helsingin kaupunki lopetti lähes koko oman erikoissairaanhoitonsa, kun HUS synnytettiin vuoden 2000 alussa.
Seppälän mukaan aiheutunut potilasruuhka haittaa nyt vakavimmin sairaiden potilaiden hoitoa HUS:n päivystyspoliklinikoilla ja muissa vastaanottopisteissä, jotka vastaavat Uudenmaan ja osin koko maan vaativimman sairaalahoidon järjestämisestä.
- Helsingin kaupungin rahoituskriisi on johtanut HUS:n hätiköityihin säästötoimiin, kuten sairaalalääkärin koulutusvirkojen vähentämiseen. Jos erikoistumisvirkoja vähennetään, ei pian ole tarpeeksi erikoislääkäreitä. Ilman erikoislääkäreitä ei kohta ole koko erikoissairaanhoitoa, Seppälä pelkää.
Hänen kokemuksensa mukaan nyt jo esimerkiksi röntgenlääkäripula haittaa pahasti terveyskeskuslääkäreiden mahdollisuuksia tutkia potilas hyvin ja riittävän nopeasti. Helsingin kaupunki ostaa röntgenpalvelut HUS:lta, mutta niitä ei saada tarpeeksi. Hätätapauksissa ultraäänitutkimuksia on jouduttu ostamaan kalliilla yksityisiltä.
Käytännönläheinen ehdotus
Outi Seppälän yksityiskohtiin menevässä esityksessä akuuttisairaanhoitoa keskitettäisiin. Kaikki akuutti psykiatria, akuutti päihdehoito, pientraumatologinen päivystyspiste, terveyskeskuspäivystyspiste ja Helsingin kaupungin akuuttisairaalayksikkö sijoitettaisiin Hesperian ja Kivelän sairaaloiden muodostamaan sairaalakompleksiin, johon tehtäisiin lisärakennus.
Mitä oleellisia etuja tämä järjestely sitten tarjoaisi?
- Hesperia-Kivelä-sairaalakompleksi sijaitsee lähellä Meilahden sairaala-aluetta. HUS:n erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikat sekä Töölön traumapäivystys voisivat tarvittaessa käännyttää ilman lähetettä tulleet ei-erityistason sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat terveyskeskuspäivystykseen aiheuttamatta potilaille ongelmia matkojen tai hoidon viivästymisen takia, sanoo Seppälä.
- Poliisin tahdonvastaisesti hoitoon toimittamat potilaat saisivat saman katon alta perustutkimuksen, tarvittaessa MI-lähetteen ja psykiatrisen jatkohoidon, eikä tarvittaisi työläitä jatkokuljetuksia poliisin ja sairaankuljetuksen avulla.
Seppälän esityksessä myös päihteitä käyttävät itseänsä vahingoittaneet tai muuten erityisen huonokuntoiset potilaat saisivat saman katon alta yleislääkärin perustutkimuksen, pientraumatologisen hoidon, katkaisuhoidon ja tarvittaessa psykiatrisen arvion.
Tarvittaessa vanhuspotilas voitaisiin ottaa kaupungin akuuttisairaalan vuodeosastolle kierrättämättä häntä erikoissairaanhoidon kautta.
Tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään
Niin uskomatonta kuin se ulkopuolisesta onkin, Helsingin kaupungin ja HUS:n tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Eli kun terveyskeskuslääkäri katsoo tietokoneelta potilaan taustatietoja, hän ei saa käyttöönsä HUS:n tekemiä toimenpiteitä tai päinvastoin.
- Potilailla on useimmiten nykyään se käsitys, että lääkäri näkee nämä asiat automaattisesti päätteeltään, niin kuin asian pitäisi ollakin, vaan ei ole, pahoittelee Seppälä.
- Potilas ei aina muista tai pidä tärkeänä kertoa omalääkärilleen, että hän on sairaalahoidossa ollutkaan; saati sitten sairauden laadusta, tehdyistä lääkitysmuutoksista tai sairaalalääkärin kontrollitoiveista.
Tietojärjestelmien yhteiskäyttöön liittyvät tietosuojaongelmat voitaisiin hyvällä tahdolla välttää.
- Tietoliikenneyhteistyö olisi nopeasti toteutettavissa ja parantaisi käytännön yhteistyötä enemmän kuin mitkään kokoukset, toimikunnat, yhdyshenkilöt tai yhteiskoulutukset, jotka vievät työaikaa ja maksavat paljon, sanoo Outi Seppälä.
Myös HUS:n rakenteisiin puututtava
Jos Helsingin terveydenhoito halutaan järkeväksi ja toimivaksi, edellyttää se Outi Seppälän mielestä myös puuttumista HUS:n rakenteisiin, erityisesti päivystysjärjestelyihin.
Miksei HUS säilytä Mariassa yleiskirurgista ja sisätautitoimintaa, ja keskitä vain erityisvaativaa hoitoa Meilahteen, niin että potilaat mahtuisivat paremmin? Miksei LYHKI-kirurgiaa sijoiteta Malmin sairaalaan? Nämä järjestelyt tuntuisivat ainakin helsinkiläisten potilaiden näkökulmasta järkevimmiltä, ja tukisivat paremmin kaupungin päivystysjärjestelyjä.
Seppälä ehdottaisi myös, että HUS myisi Kirurgisen sairaalan ja Lapinlahden sairaalan arvokkaat maa-alueet muuhun käyttöön, kun nykyiset toiminnat on jo pääosin kuitenkin päätetty siirtää pois. HUS-toimintojen hajanaisuus lisääntyi entisestään, kun kaupunki siirsi oman erikoissairaanhoitonsa HUS:iin.
- Ongelmista päätellen kaupungin omat erikoissairaanhoidon yksiköt aikanaan toimivat aika tehokkaastikin. Seppälä toivookin, että HUS-sairaaloiden kehitystyössä kuultaisiin kaupungin palveluksesta HUS:iin siirtyneitä erikoislääkäreitä, joilla hyvän kliinisen kokemuksen lisäksi on paljon vuosien varrella kertynyttä kokemusta Helsingin terveydenhuollon erityisongelmista, sanoo Seppälä.
Perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa on hänen mukaansa ongelmien ratkaisussa turha asettaa napit vastakkain. Hyvin yhteen sovitetuista päivystysjärjestelyistä koituvat edut olisivat yhteiset.
Jos terveyskeskuspäivystys voisi mahdollisimman paljon hyödyntää samoja tutkimus- ja kuvantamismahdollisuuksia, joita HUS-sairaaloiden on joka tapauksessa päivystysaikanakin ylläpidettävä, turvattaisiin myös terveyskeskuspäivystykseen hakeutuville potilaille turvallinen ja laadukas hoito ja vähennettäisiin erikoissairaanhoidon lähetteitä, arvelee Seppälä.
Hoitotyö on käsityötä, ei itsepalvelua
Hoitotyö perustuu persoonalliseen kohtaamiseen. Outi Seppälä ei usko, että internet tai mikään muu vastaava ihmisen omaan aktiivisuuteen perustuva palvelu syrjäyttäisi sitä.
- Olisi myös todella tärkeätä, että henkilökunta saisi jo etukäteen, eikä aamun Helsingin Sanomista, riittävästi tietoa ja mahdollisuuden ottaa kantaa suunnitelmissa oleviin muutoksiin.
- Tämä auttaisi löytämään muutosten todennäköisesti aiheuttamat käytännön hankaluudet kehitystyötä varten jo ennen kuin ne opitaan yrityksen ja erehdyksen kautta, arvelee Seppälä.
Kallion terveysasemalla on toistaiseksi riittänyt terveyskeskuslääkärin sijaisia. Outi Seppälä pitää ehkä tärkeimpänä apuna sitä, että yksinäistä työtä tekevillä terveyskeskuslääkäreillä on Kalliossa tilaisuus päivittäin sopia ajankohtaiset asiat ja purkaa pahimmat työn tuottamat paineet pienimuotoisessa lounaspalaverissa. Jos siihen ei ehdi, on päivä pilalla.
Myös lääkäreillä esiintyy alkoholin liikakäyttöä ja masennusta. Terveyskeskuslääkäreille ei Helsingissäkään ole yleensä järjestetty mitään henkistä huoltoa, kuten työnohjausta, näitä ongelmia estämään tai helpottamaan.
- Huonossa henkisessä kunnossa oleva lääkäri voi potilastyössään aiheuttaa suurta vahinkoa, joskus vaaratilanteitakin, Outi Seppälä pohtii.
Hyvä ilmapiiri työpaikalla sekä hyvät oman työn kehittämisen mahdollisuudet parantavat työssä viihtymistä ja työtekijän sitoutumista työpaikkaan.
Terveydenhoidon uskonsuunnat
Mistä ehdotuksesi kaunis, suorastaan raamatullinen nimi (Helsingin terveydenhuollon organisoinnin uusi ekumenia) on peräisin, Outi Seppälä?
- Esityksen nimi johtuu näistä eri uskonsuunnista, joita meillä terveydenhuollon sisällä on - sisätaudit, kirurgia, neurologia, psykiatria, hallinto ja sen yhteydet poliittisiin päättäjiin - ja ongelmista löytää harmonia.
- Ilman yhteistyötä Helsingin terveydenhoitoa ei saada toimivaksi, sanoo Outi Seppälä.
"HUS johtaa myös Helsinginterveydenhoitoa"
Terveyslautakunnan puheenjohtaja Kalle Könkkölä tiivistää Helsingin terveydenhoidon ja yliopistotasoisen HUS:n (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin) ristiriidan näin:
- HUS johtaa myös Helsingin terveydenhoitoa. HUS:n luottamushenkilöt päättävät meidän helsinkiläisten puolesta, vaikka heitä ei ole siihen tehtävään valittu.
- HUS:n luottamushenkilöillä ei ole mitään syytä yrittää saada HUS:a tuottamaan palveluja halvemmalla. Siksi Helsinki saa jatkuvasti vähemmän palveluja yhä kasvavilla hinnoilla, toteaa Könkkölä.
Hän tähdentää, ettei helsinkiläisiä ole lyöty laimin, HUS:n tarjoama erikoissairaanhoito on laadukasta. Ratkaisun ongelmaan hän sanoo olevan poliitikkojen käsissä. Jos helsinkiläisten valitsemat poliitikot ryhdistäytyvät, asia saattaa korjaantua.
"Ei yksiselitteistä syytä tai syyllistä"
Helsingin terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola tähdentää Helsingin ja HUS:n yhteistyön saavutuksia.
- Yhteistyössä olemme onnistuneet karsimaan päällekkäisyyksiä. Esimerkkinä ovat keuhkosairauksien ja sukupuolitautien järjestelyt.
- Toki meillä on edelleen paljon tehtävää, toteaa Toivola.
Yhteistyön ajoittaiselle takkuilulle hän ei osaa nimetä yhtä syytä tai syyllistä.
- Vanhat rakenteet hidastavat. Ja mitä suurempi organisaatio, sitä vaikeampi sen on muuttua, uudistua, Toivola sanoo.
Isoimpana toimimattomana asiana toimitusjohtaja Toivola näkee Helsingin ja HUS:n päivystysjärjestelmät. Kevään 2004 aikana asia selvitetään.
- En uskalla luvata, että jo syksyllä 2004 aloittaisi uusi Helsingin ja HUS:n yhteinen päivystysjärjestelmä. Mutta se voin luvata että asiasta on tehty päätökset syksyyn mennessä, toteaa Matti Toivola.
"Asiantuntijat lobbaavat omissa asioissaan"
Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minerva Krohn, joka on siviiliammatiltaan terveyskeskuslääkäri, antaa hieman yllättävästi sapiskaa HUS:n asiantuntijaihmisille.
- Asiantuntijat käyttävät helposti asemaansa asiantuntijoina väärin ja lobbaavat omassa asiassaan. Monet poliitikot tuntevat tämän vuoksi epäluuloa HUS:n asiantuntijoita kohtaan, sanoo Krohn.
Hän uskoo perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön eli Helsingin ja HUS:n yhteistoimintaan, johon kaupungin terveydenhoidon uudelleenorganisoinnilla pyritään.
- Pakkohan sen on toimia, Krohn puuskahtaa.
- HUS:n tekemisistä saa suurempia otsikoita ja sankaritarinoita kuin perusterveydenhoidosta. Sydämensiirrot ovat hienompi asia kuin diabeteksen vuosikontrolli, vaikka sitähän me pääasiassa teemme. Ja terveyshyöty hyvin hoidetusta vuosikontrollista on suurempi, kun verrataan käytettyä rahaa, vertaa Minerva Krohn.
