Tukostaipumus lisää toistuvan keskenmenon riskiä
Pienmolekyylinen hepariini on raskaudenaikaisen laskimotukoksen hoidossa yhtä tehokas ja turvallinen kuin fraktioimaton hepariini.
Taipumus laskimotukokseen voi olla toistuvan keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskitekijä, osoittaa väitöstutkimus.Tutkimuksen mukaan pienmolekyylinen hepariini on raskaudenaikaisen laskimotukoksen hoidossa yhtä tehokas ja turvallinen kuin fraktioimaton hepariini. Pienmolekyylistä hepariinia käytettäessä tarvitaan myös vähemmän laboratorioseurantaa, sen annostelu on yksinkertaisempaa ja vaikutus elimistössä paremmin ennakoitavaa. Tämä lyhentää sairaalahoidon tarvetta ja vähentää kustannuksia.
Tutkimuksessa 11 prosentilla potilaista esiintyi vaikeita myöhäisoireita 3–4 vuotta sairastetun laskimotukoksen jälkeen. Hepariinin valinta ei vaikuttanut myöhäisoireiden ilmaantumiseen.
Ulanderin tutkimus osoitti, että niillä naisilla, joilla oli diagnosoitu kohdunkaulan heikkous, oli selvästi enemmän tunnettuja laskimotukokselle altistavia geenivirheitä kuin terveillä verrokeilla.
– Tukostaipumus näyttäisi olevan riskitekijä kohdunkaulan heikkoudelle ja toistuvalle ennenaikaiselle synnytykselle. Pienmolekyylinen hepariini voisi hidastaa tai jopa estää näillä potilailla ennenaikaisen synnytyksen, LL Veli-Matti Ulander toteaa.
Laskimotukos uhkaa odottajan henkeä
Tulosten perusteella trombomoduliinin ja endoteelisen proteiini-C-reseptorin geenimutaatiot eivät ihmisillä ole merkittävä toistuvan keskenmenon syy.
Ulanderin tutkimustulokset osoittivat, että toistuvista keskenmenoista kärsivillä potilailla, joilla oli todettu fosfolipidivasta-aineita, oli heti raskauden alkuvaiheessa veressään tavallista enemmän hyytymistä ehkäisevää anneksiini-V-proteiinia. Tulos vahvistaa olettamusta, jonka mukaan fosfolipidivasta-aineilla on kyky syrjäyttää anneksiinia istukan nukkalisäkkeiden pintakerroksesta ja näin lisätä veren hyytymistaipumusta istukassa.
Raskaus lisää terveelläkin naisella laskimotukoksen riskiä, ja kehittyneissä maissa laskimotukos tai keuhkoveritulppa onkin nykyään yleisin äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio.
Ulanderin väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa 9.2.
Miia Soininen
