Työllisyysnäkymistä vinkkiä erikoisalan valintaan

Erityisesti fysiatrian, keuhkosairauksien, kliinisen kemian, psykiatrian ja ­reumatologian erikoislääkärien ­koulututusta pitäisi lisätä, suosittelee tuore raportti.

Erikoisala kannattaa valita ensisijaisesti oman kiinnostuksen perusteella, mutta alan työllisyysnäkymätkin pitää ottaa aikaisempaa paremmin huomioon, toteaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Lääkäriliitto sekä Tampereen ja Itä-Suomen ylipistot ovat tutkineet erikoisalan valintaperusteita kyselytutkimuksissa useina vuosina. Halila kertoo, että tärkeimpänä valintakriteerinä on ollut erikoisalan monipuolisuus.

– Myös vanhempien kollegojen hyvä esimerkki, myönteiset kokemukset opiskeluaikana ja alan työllisyysnäkymät ovat olleet merkittäviä valintaa ohjaavia tekijöitä, hän mainitsee.

Erikoislääkärien kokonaiskoulutustarve vuoteen 2030 mennessä on noin 600 vuodessa uuden Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritarpeen arviointi -raportin mukaan. Raportin on tehnyt STM:n selvityshenkilö, erikoislääkäri Johanna Rellman.

Raportissa korostetaan, että ikääntyvien erikoislääkärien pysymistä mukana työelämässä tulee voimakkaasti tukea, koska edellä mainittuun koulutusmäärään ei vielä lähivuosina päästä peruskoulutus huomioon ottaen.

Vähemmän plastiikkakirurgeja, ortopedeja ja silmälääkäreitä

Fysiatrian, keuhkosairauksien, kliinisen kemian, psykiatrian ja reumatologian erikoislääkärien koulututusta pitäisi raportin mukaan lisätä suhteellisesti eniten viime vuosien koulutusmääriin nähden. Näiden alojen nykyiset koulutusmäärät tulisi kaksinkertaistaa.

Lisäkoulutustarvetta on myös foniatrian, kliinisen farmakologian, kliinisen fysiologian, kliinisen mikrobiologian, kliinisen neurofysiologian, lastenpsykiatrian, naistentautien, neurologian, nuorisopsykiatrian, patologian, perinnöllisyyslääketieteen, radiologian, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, syöpätautien ja yleiskirurgian erikoisaloilla.

Niin ikään yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta tulisi merkittävästi lisätä osana perusterveydenhuollon vahvistamista.

Koulutusta täytyisi vähentää suhteellisesti eniten ortopediassa, plastiikkakirurgiassa ja silmätaudeilla.

Anestesiologiassa, gastroenterologisessa kirurgiassa, kardiologiassa ja työterveyshuollossa koulutusmääriä tulisi vähentää lievästi.

Raportissa tähdennetään, että arviot koskevat erikoisalojen valtakunnallista koulutustarvetta. Raportti on laajalla lausuntokierroksella.

Voimavaroja peruskoulutuksesta erikoislääkärikoulutukseen

Hannu Halila kertoo, että Lääkäriliiton näkökulmasta lääkärien peruskoulutusmäärä alkaa olla liian suuri.

Suomessa aloittaa 750 opiskelijaa lääketieteen opinnot tästä vuodesta lähtien. Ulkomailla opiskelee lääketiedettä yli 600 suomalaista opiskelijaa, joista lähes 100 tulee vastedes valmistuttuaan vuosittain Suomeen töihin. Lisäksi työmarkkinoille tulevat ulkomaalaistaustaiset lääkärit.

– 900 uutta lääkäriä vuodessa alkaa olla selvästi liikaa. Resursseja pitäisikin suunnata entistä enemmän erikoislääkärikoulutukseen, koska monille aloille tarvitaan lisää lääkäreitä, Halila linjaa.