Sosiaaliturvauudistusta pohtinut SATA-komitea haluaa parantaa työterveyshuollon toimintaa työpaikoille suunnatulla rahakannustimella. Korvauksen taso sidottaisiin toimintamalliin, jossa on listattu toimenpiteet työkyvyn edistämiseksi ja sairauspoissaolojen hallitsemiseksi sekä toimintatavat sairauden pitkittyessä, kuntoutukseen ohjaamisessa ja hoitoketjun keskinäisessä tiedonkulussa.

Jos työnantaja ja työterveyshuolto sitoutuvat malliin, työnantajan valtiolta saama nykyinen 60 prosentin korvaus pysyy ennallaan.

Työterveyshuollon tulisi voida koordinoida ulkopuolisten terveydenhuollon toimijoiden työtä ja saada tietoonsa ajantasaisesti sairauspoissaolot sekä tarvittavat muut terveystiedot. Työterveyshuollon tulee siten kantaa yksittäisen henkilön työkyvyn tukemisen ohjausvastuuta riippumatta siitä, missä hoito ja kuntoutus toteutetaan.

- Tämän tulee toteutua luonnollisesti potilaan suostumuksella ja myötäavustuksella. Se tuskin aiheuttaa ongelmia, kun on luotu luottamukselliset potilas-lääkärisuhteet, Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Rea Lagerstedt muistuttaa.

Koordinointivastuu aiheuttaisi paikoittain lisätyötä yksittäisillä työpaikoilla, mutta yhteiskunnan kannalta uudistus olisi todennäköisesti kustannusneutraali, kun parantunut laatu ja tehokkaampi toiminta synnyttäisivät muualle säästöjä, Lagersterdt uskoo.

- Toimintoja joudutaan ehkä priorisoimaan uudelleen siten, että ohjaustoiminnoille annetaan lisäresursseja ja terveystarkastuksia suunnataan enemmän riskiryhmille tai muutoin kohdennetuille ryhmille. Muille kuin riskiryhmille on kehitettävä kevyempiä terveyden seurantamalleja.

Lisää keskustelua työpaikoille

Lagerstedtin mielestä vireillä olevan uudistuksen tärkein anti olisi se, että työnantajille osoitetun kannusteen avulla voitaisiin luoda keskustelevampi kulttuuri työpaikoille.

- Esimiehen olisi luontevaa ja inhimillistäkin olla kiinnostunut työntekijästään, ja sairauden tai työkyvyttömyyden uhatessa hän voisi käydä keskustelua, miten parhaiten voisi auttaa jaksamisessa tai työhön paluun tukemisessa. Myös työterveyshuolto koettaisiin osaksi työpaikan yhteistyömuotoja ja opittaisiin yhteinen kieli, jolla voisi lähestyä hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.

Lagerstedt painottaa, että työterveyshuolto ei voi yksin vaikuttaa suomalaisten työuraan tai työkyvyttömyysriskiin.

- Yhteiskunnan ja työelämän suurilla muutoksilla ja tapahtumilla voi olla erittäin merkittävä vaikutus yksittäisen ihmisen työssä jaksamiseen ja selviämiseen.

Työterveyslaitos on keväästä lähtien laatinut suosituksia työterveyshuollon hyvälle sairaanhoitokäytännölle.

- Ohjeistuksella on mahdollista ohjata sairaanhoitoa toimimaan ennakoivasti. Hyvin suunnitellulla ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja preventiivisellä sairaanhoidolla edistetään parhaiten työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä, Lagerstedt sanoo.