Uusi malli ei pure Kainuun lääkäripulaan Maakunnan talous joutuu säästökuurille
Alijäämäinen talous vaikeuttaa Kainuun hallintokokeilun toteuttamista, ja terveysasemien lääkäripula jatkuu edelleen sitkeänä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuus on kuitenkin parantunut ja hyviä tuloksia odotetaan hieman myöhemmin.
Kainuussa on eletty reilut kaksi vuotta koko maakunnan kattavan hallintokokeilun aikaa. Yhdeksän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut johdetaan keskitetysti Kajaanista käsin ja maksetaan yhteisestä pussista. Kukin kunta maksaa palveluista ennalta sovitun maksuosuuden mukaan, joten peruskunnille ei terveydenhuollon rahoitukseen liittyviä yllätyksiä enää tule.
Maakunnalle uusin yllätys sen sijaan tuli vuodenvaihteen tienoilla, kun vuoden 2006 tilinpäätöksen havaittiin jäävän noin seitsemän miljoonaa euroa miinukselle. Jotta alijäämä ei enää kasvaisi kuluvana vuonna, on edessä tiukka säästökuuri, muun muassa henkilöstön vähentäminen 80 henkilötyövuodella viime vuodesta.
Maakuntahallitus hyväksyi hiljattain talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, joissa rajoitetaan voimakkaasti sijaisten palkkaamista lyhyisiin sijaisuuksiin. Myös lisä- ja ylitöitä pitää välttää. Jos niitä on pakko tehdä, on korvaukset otettava vapaana, ei rahana.
Tämä sai Tehyn puheenjohtaja
Jaana Laitinen-Pesolan
älähtämään. Hän näkee ohjeiden vaarantavan potilasturvallisuuden ja pahentavan henkilökunnan uupumista.Kainuussa keskustellaan parhaillaan siitä, pitäisikö kuntien maksaa maakunnalle enemmän sen sijaan, että maakunta kiristää vyötään entistä tiukemmalle. Monet Kainuun kunnista painivat talousongelmien kanssa, joten maksuosuuden korottaminen olisi sekin kipeä ratkaisu.
Muutos vaati päättäjiltä rohkeutta
Maakunnan sosiaali- ja terveysjohtaja
Tuomo Pääkkösen
mielestä alijäämäkeskustelussa on unohdettu, että Kainuussa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet selvästi hitaammin kuin valtakunnassa keskimäärin. Vuonna 2005 kasvu oli 3,5 prosentin luokkaa, kun koko maan keskiarvo on 7,7 prosenttia. Myös viime vuonna pysyttiin valtakunnan tason alapuolella.- Pidän tilannetta talouden näkökulmasta hyvänä. Kustannustehokkuus on kasvanut, sanoo Pääkkönen.
Hänen mukaansa alijäämä on seurausta siitä, ettei kaikkia kunnilta siirtyviä kustannuksia pystytty siirtymävaiheessa arvioimaan ja siksi lähtötaso oli liian matala.
Hallintokokeiluun siirtymisen tuomat ongelmat eivät Pääkköstä yllättäneet.
- Kainuun hallintokokeilu on valtaisa muutos. Hyviä tuloksia ei voi odottaa hetkessä, tarvitaan aikaa.
Tuomo Pääkkönen nostaa hattua rohkeudelle, jolla kainuulaiset päättäjät lähtivät toteuttamaan suurta organisaatiomuutosta.
- Moni ei varmaan tajunnut, miten vapaassa pudotuksessa olimme ennen hallintokokeilun aloittamista. Periferian aiemmin hyvin toimineet terveyskeskukset olisivat lamaantuneet ja kustannukset karanneet käsistä ilman organisaatiomuutosta. Minulle tässä operaatiossa on ollut kysymys palvelujen turvaamisesta ja kustannustehokkuuden parantamisesta, hän sanoo.
Pääkkönen ihmettelee valtiovallan nihkeyttä rahoittaa isoja palvelurakennemuutoksia. Tukieurot annetaan mieluummin kuntaliitoksiin: Vuolijoen ja Kajaanin liitos sai tukea kuusi miljoonaa euroa, kun Kainuun mallille tukea herui yksi miljoona.
Syrjäseudut eivät houkuttele lääkäreitä
Hallintokokeilun toivottiin tuovan helpotusta lääkäripulaan, mutta ainakaan perusterveydenhuollon puolella ja kaikilla terveysasemilla siinä ei ole onnistuttu. Esimerkiksi Suomussalmella lääkäritilanne vaikeutui hiljattain usean harjoittelijan lähdettyä samaan aikaan. Erikoissairaanhoidossa tilanne sen sijaan on aikaisempaa valoisampi.
- Nuorten lääkäreiden työolojen ja työyhteisön toimivuuden eteen on tehty paljon töitä, kertoo Tuomo Pääkkönen.
Perusterveydenhuollon lääkärillä ei esimerkiksi ole Kainuussa enää päivystysvelvollisuutta. Nuorille lääkäreille tarjotaan myös mahdollisuus erikoistumiseen.
- Osin kysymys on siitä, että perusterveydenhuollon lääkärin tehtävä tuntuu olevan hukassa koko valtakunnassa. Työn sisältöön pitäisi löytyä asioita, jotka kiinnostaisivat nuoria lääkäreitä, pohtii Pääkkönen.
Vaikeasti ratkaistava ongelma on sekin, ettei lääkärin puolison ole helppo löytää työtä Kainuun pieniltä paikkakunnilta.
Ylä-Kainuun johtava lääkäri
Markku Nokkala
on pohtinut paljon lääkäripulan olemusta. Hän ei usko, että kyse on pelkästään puolison työpaikasta.- Syrjäseudut eivät houkuttele. Nuoret myös tekevät mielellään osa-aikatyötä tai keikkatyötä, pohtii Nokkala.
Hänen mielestään Kainuun malli voisi kuitenkin olla nuorille lääkäreille kiinnostava haaste: nuoressa organisaatiossa olisi tilaa kehittää omaa työnkuvaa mieluiseen suuntaan.
Väestön ikärakenne haastaa terveydenhuollon
Väestön ikärakenne ja korkea sairastavuus tuovat omat haasteensa Kainuun terveydenhuollolle.
- Näen, että Kainuun mallin myötä meillä on tervettä resurssia vastata tulevaisuuden haasteisiin, sanoo Nokkala.
Tuomo Pääkkösen mukaan maakunnan kokoisella toimijalla on paremmat mahdollisuudet ennaltaehkäisevään työhön.
Lääkärien liikkuminen terveysasemalta toiselle olisi nyt mahdollista, mutta harva on siihen halukas. Potilaat sen sijaan liikkuvat entistä enemmän esimerkiksi röntgentutkimusten takia. Myös akuuttivuodeosastot keskitetään vähitellen isompien kuntien terveysasemien yhteyteen. Myös hiljaisen ajan päivystyksiä on keskitetty Kajaaniin.
Vastavirran kulkija tuli Kainuuseen
Nuori lääkäri
Maija Aatsinki
on juuri liittynyt jäseneksi urheiluseura Suomussalmen Rastiin. Innokkaan suunnistajan seura vaihtui, kun tämä teki harvinaisen ratkaisun ja päätti jäädä työskentelemään Suomussalmen terveysasemalle.- Kokonaisvaltaisesti tykkään olla täällä. Täällä on mahtava luonto. Työyhteisössä on hyvä henki: työkaverit ovat mukavia ja yhteistyötä on hyvä tehdä, kiittää Aatsinki.
Nuoren lääkärin tuki ja turva ovat kollegojen lisäksi kokeneet hoitajat ja sairaankuljetuksen henkilöstö.
Opiskeluaikanaan Aatsinki työskenteli Suomussalmella kahtena kesänä. Välillä hän oli puoli vuotta Kemijärvellä, mutta mukava työyhteisö houkutteli takaisin Kainuuseen. Aatsinki on kotoisin Oulun kupeesta Kiimingistä.
- Kai tämä kainuulainen luonne ja elämänmeininki sopii minulle, pohtii Aatsinki.
Työnantajan joustavuus on plussaa
Työnantajan joustavuus oli yksi syistä, jotka painoivat vaakakupissa Kainuun eduksi.
- Paljonhan täällä on töitä etenkin nyt, kun lääkäritilanne on akutisoitunut. Tahti ei kuitenkaan ole sellainen, että ihan nääntyisi. Johtava lääkäri on joustava vapaiden sijoittelussa, jos tiedossa on esimerkiksi jokin kisamatka, kertoo suunnistusta, hiihtoa ja seikkailu-urheilua harrastava Aatsinki.
Kainuun hallintokokeilu ei juuri näy Maija Aatsingin arkisessa työssä Suomussalmen terveysasemalla. Hän ei esimerkiksi liiku työssään kunnasta toiseen.
Toisaalta hänellä ei ole myöskään vertailukohtaa aikaisempaan, sillä hän on ehtinyt olla vain maakunnan palkkalistoilla ensimmäistä kandikesäänsä lukuun ottamatta.
Tietääkö Aatsinki miksi Kainuuseen ei saada lääkäreitä?
- Varmasti syrjäinen sijainti vaikuttaa, osa haluaa asua lähellä jotain isoa kaupunkia. Myös työn löytyminen puolisolle on usein ongelma. Monet olisivat viihtyneet täällä ja ovat lähteneet haikein mielin puolison työn takia, hän pohtii.
