Suomalaistutkijoiden löytämä hermokasvutekijä antaa lupauksia Parkinsonin taudin hoidossa.

Parkinsonin taudin vaikeat liikehäiriöt ovat seurausta aivojen dopaminergisten neuronien etenevästä tuhoutumisesta. Tulevaisuuden hoitoja etsitään mm. aivoihin ruiskutettavista hermokasvutekijöistä.

Akatemiaprofessori Mart Saarman ryhmä Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa on tutkinut kahden uuden hermokasvutekijän mahdollisuuksia Parkinsonin taudin hoidossa. Ryhmän löytämä CDNF (conserved (cerebral) dopamine neurotrophic factor) ja MANF (mesencephalic astrocyte-derived neurotrophic factor) kuuluvat samaan hermokasvutekijäperheeseen.

Nämä hermokasvutekijät ovat rotilla estäneet hermomyrkyllä aikaansaatua dopaminergisten neuronien tuhoutumista ja osittain myös korjanneet vaurioituneiden solujen toimintaa.

– Parkinsonin taudin oireiden ilmetessä jo yli puolet substantia nigran dopamiinineuroneista on menetetty. Olisikin tärkeää päästä varhaisempaan diagnoosiin. Lääkekehittelyn tavoitteena on sekä degeneraation estäminen että regeneraation edistäminen, toteaa akatemiaprofessori Mart Saarma.

Hermokasvutekijöistä on ollut jo faasin II tutkimuksissa gliasoluperäinen GDNF-hermokasvutekijä. Sen ongelmana on ollut mm. huono leviäminen kudoksiin, eikä siitä ole ollut suojaa geneettisessä taudissa. Uusien tutkimustulosten mukaan MANF leviää aivokudoksessa paremmin kuin muut tunnetut hermokasvutekijät.

Jatkotutkimuksissa selvitetään CDNF:n ja MANF:n mahdollisuuksia geneettisissä tautimalleissa ja kädellisillä. Professori Saarman toiveissa on eteneminen kliinisiin kokeisiin parin vuoden kuluessa.

Hermokasvutekijöiden vaikutuksia Parkinsonin taudissa on tutkittu Suomen Akatemian tänä vuonna päättyvässä Neurotieteen tutkimusohjelmassa.

Marianne Jansson