Valinnanvapaus muuttaa lääkärien työmarkkinoita, mutta hitaasti
Hallituksen esityksessä valinnanvapauslaista ei ole uutta lääkärien kannalta.
Valinnanvapaus tuonee jonkinlaisia muutoksia lääkärien työmarkkinoille, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti.
Näin arvioi Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.
– Kun osa perusterveydenhuollon palveluista siirtyy vähitellen yksityisten tuotettaviksi, sillä on jotain vaikutuksia lääkärien työntekopaikkoihin. En kuitenkaan usko, että muutokset ovat kovin suuria, tai että ne tapahtuisivat kovin nopealla aikataululla, Pärnänen sanoo.
Hallituksen torstaina antamassa esityksessä valinnanvapauslaista ei ole merkittävää uutta lääkärien näkökulmasta katsottuna.
– Hallituksen esityksessä ei ole mitään yllättävää, asiat ovat olleet tiedossa jo tammikuun lopulta, kertoo Pärnänen.
Eduskunta päättää valinnanvapauslain hyväksymisestä kesäkuussa 2018.
Sote on muutakin kuin valinnanvapaus
Hallitus esittää, että asiakkaan valinnanvapautta lisätään osana maakunta- ja sote-uudistusta. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat tarjota julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.
Esityksen mukaan maakuntien toiminta käynnistyisi vuonna 2020 ja sote-keskusten toiminta vuonna 2021, jonka jälkeen osa perusterveydenhuollon palveluista tuotetaan yksityisesti.
– Valinnanvapauden laajentaminen perusterveydenhuollon, sekä pitkäaikaisen hoidon ja hoivan palveluissa on väline monituottajamallin aikaansaamiseksi, Pärnänen selventää.
– Perustason palveluissa tuottajakunnan monipuolistuminen on tarkoituksenmukaista. Sillä parannetaan palvelujen saatavuutta.
Valinnanvapaus puhuttaa paljon. Pärnänen kuitenkin muistuttaa, että sote-uudistus on paljon muutakin kuin valinnanvapaus.
– Sote-uudistuksen ehdottomasti keskeisin ja tärkein osa on järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille. Toinen uudistuksen tärkeä periaate on valtion tarveperusteinen rahoitus maakunnille. Valinnanvapauslaki on yksi osa tätä kokonaisuutta.
Kuva: Sami Perttilä
