Yhteistyökyvyn puute jarruttaa terveyshanketta
Terveydenhuollon päättäjät kertoivat näkemyksensä Kansallisen terveyshankkeen onnistumisesta.
Yhteistyökyvyn puute eli ennakkoluulot, muutosvastarinta ja reviirien vartiointi vaikeuttavat eniten Kansallisen terveyshankkeen etenemistä. Näin uskovat terveydenhuollon päättäjät.Päättäjien käsityksiä hankkeen onnistumisesta kartoitti Kansallisen terveyshankkeen seurantaryhmän selvitys. Viisi vuotta kestänyt hanke päättyy vuoden lopussa.
Kyselyyn vastanneet ovat kriittisiä arvioidessaan hankerahoituksen toimivuutta terveydenhuollon kehittämisessä. Esimerkiksi terveyden edistämisessä ei ole riittävästi puututtu alkoholin riskikulutuksen aiheuttamien haittojen ehkäisyyn ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen.
Henkilöstön vajaus ja kuntien taloudellinen tilanne ovat vaikeuttaneet kehittämistä. Rakenteiden ja toimintojen uudistamisen koettiin jääneen hankkeen käynnistymisvuoden 2002 tasolle. Paras -hanke nähdään jatkona terveyshankkeelle.
Päättäjät kannattavat terveyspiirejä
Terveyshankkeen tavoitteena on ollut turvata hoitoon pääsy, missä on onnistuttu hyvin. Edistystä on tapahtunut myös lääkehuollon ja apuvälinepalveluiden järjestämisessä sekä laboratoriotoimintojen ja päivystyksen kokoamisessa suurempiin yksiköihin. Lisäksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö sekä seudullinen kehittämistyö ovat parantuneet.
Arvioiden mukaan teknologian hyödyntäminen on lisääntynyt ja sähköiseen sairauskertomuslakiin ja e-reseptiin liittyviä asioita on saatu eteenpäin.
Päättäjät suhtautuvat yllättävän myönteisesti eri tavalla organisoituihin sosiaali- ja terveyspiireihin. Rakenteellisten uudistusten takaamiseksi he kaipaavat lainsäädäntöä.
Terveyskeskusten koon kasvattaminen ja päällekkäisyyksien purkaminen saa päättäjiltä kannatusta. Panostusta kaivataan erityisesti psykiatrian ja mielenterveyspalveluiden, suun terveydenhuollon ja päihdehuollon kehittämiseen.
Miia Soininen
