Kommentti

Mistä on krooninen kipu tehty?

Tulevaisuudessa voidaan ehkä identifioida kunkin yksilön kipua käsittelevän verkoston heikko lenkki ja kohdistaa siihen korjaava interventio.

Eija Kalso
Kuvituskuva 1

Maailman kivuntutkijat pohtivat vastikään kongressissaan kroonisen kivun "mosaiikkia", kuten eräs luennoitsija asian ilmaisi. Tässä muutama palanen runsaasta valikoimasta.

Kivun taustalla vaikuttavat geenit, jotka säätelevät sen sensorisia, emotionaalisia ja kognitiivisia osa-alueita. Epigeneettisistä tekijöistä nostettiin esille kaksostutkimuksessa löydetty kuumakivun herkkyyteen vaikuttavien TRPA1-kanavien epigeneettinen muuntelu. Neuropaattisen kivun syntymekanismeihin ehdotettiin selkäytimen mikroglian voimistajien (enhancers) vaikutusta hermovauriokipua säätelevien geenien ekspressioon. Epigeneettiset muutokset voisivat tarjota uusia lääkkeellisiä kohteita pitkittyneen kivun hoitoon.

Inflammaatio nousi voimakkaasti esille pitkittyvän ja alkuperäiseltä alueeltaan laajenevan kivun selittävänä tekijänä. Lannerangan välilevytyrän aiheuttamaa pitkittynyttä kipua selitettiin veren proteomiikasta havaituilla proinflammatorisilla välittäjäaineilla, joita kivuttomilta potilailta ei löytynyt. Kipuherkkyyttä saatiin myös siirrettyä "verensiirrolla" nivelrikkoisilta terveille nelijalkaisille. Syvässä anestesiassa annetun voimakkaan nosiseptiivisen stimulaation jälkeen tehty selkäydinnesteen siirto terveille nelijalkaisille teki näistä kauttaaltaan kivulle herkistyneitä, hyperalgeettisia. Neurogeeinen inflmmaatio on vanha käsite, mutta se nostettiin nyt entistä konkreettisemmin esille.

Nivelrikko näyttää ainakin osalla potilaista saavan neuropaaattisen kivun piirteitä. Perustutkimuksen mukaan nivelrikkoon liittyy samankaltaisia muutoksia kuin mitä hermovauriossa on todettu. Lisäksi pitkittyneessä nivelrikossa saattavat hermovauriokipuun käytettävät lääkkeet tehota paremmin kuin tulehduskipulääkkeet.

Lue myös

Neuroplastiset muutokset ovat kivun pitkittymisessä keskeisiä tekijöitä. Toiminnallisen aivokuvantamisen hyödyntäminen prospektiivisissa tutkimuksissa ja erilaisissa hyvin määritellyissä kipupotilaiden alaryhmissä on valottanut aivojen hermoverkkojen toimintaa kivun käsittelyssä. Palkitsemisjärjestelmä ja oppiminen ovat yhä vahvemmin tutkimuksen kohteina. Tulevaisuudessa voidaan ehkä identifioida kunkin yksilön kipua käsittelevän verkoston heikko lenkki ja kohdistaa siihen korjaava interventio, kunhan lenkki on ensin avattu lääkkeellä tai esimerkiksi traskraniaalisella magneettistimulaatiolla.

Tätä odotellessa kivun pitkittymistä voidaan estää perehtymällä potilaiden kivulle altistaviin ja myös kivulta suojaaviin tekijöihin. Resilienssi on noussut merkittäväksi tutkimusalueeksi kivultakin suojaavana voimavarana. Näiden kivulle altistavien ja siltä suojaavien mosaiikin palasten arviointi auttanee suunnittelemaan potilaille yksilöllisen kivun esto- ja kuntoutusterapian, jota voi toivon mukaan toteuttaa ainakin osittain myös nettiterapian muodossa.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030