Kohdennettu ultraääni avaa uusia hoitomahdollisuuksia

Suuritaajuuksisella kohdennetulla ultraäänellä (high intensity focused ultrasound, HIFU) saadaan aikaan lämpövaikutus tarkasti kudokseen ihon läpi tai ruumiinonteloiden kautta (1,2). Etuna on täysi kajoamattomuus, eivätkä anatomiset rakenteet yleensä rajoita hoitoa. Kirurgiaa vastaava kudostuho syntyy välittömästi. Menetelmällä voidaan myös muokata kudoksen rakennetta ja fysiologisia toimintoja. Tämä mahdollistaa mm. veri-aivoesteen avaamisen ja immunomodulaation.

Roberto Blanco Sequeiros, Antti Perheentupa
Lehti 4: Pääkirjoitus, tiede 4/2019 Kommentteja

Ponnistuksen ajoitus synnytyksessä epiduraalipuudutusta käytettäessä

Synnytyksen toinen vaihe kohdunsuun täydellisestä aukeamisesta (10 cm) lapsen syntymään on sekä äidille että sikiölle vaativin osuus. Erilaisia näkemyksiä on siitä, onko epiduraalipuudutuksen saaneen synnyttäjän hyvä aloittaa ponnistaminen heti kohdunsuun auettua vaiko vähän myöhemmin. Kätilöt saattavat ohjata äitejä tässä asiassa myös eri tavoin.

Helena Liira
Lehti 48: Lääketieteen maailmasta 48/2018 Kommentteja

Äidin verestä tehdyn sikiöseulonnan ongelmia

Äidin seerumin sikiöperäisen vapaan DNA:n tutkiminen on vajaassa 10 vuodessa osoittautunut yhdeksi geeniteknologian menestyneimmäksi menetelmäksi. Vuonna 2017 tutkimus tehtiin arviolta 6–7 miljoonalle odottavalle naiselle. Useimmiten seulotaan sikiön yleisimpien trisomioiden riskiä, mutta menetelmien kehitys on mahdollistanut mikrodeleetioiden ja jopa osittaisen genomin poikkeavuuksien selvittelyn. Tutkimus on herkempi ja spesifisempi kuin muut varhaisen sikiöseulonnan menetelmät. Seurauksena on ollut istukkanäytteiden ja lapsivesipistojen sekä niihin liittyvien keskenmenojen väheneminen. Toisaalta näyttöä siitä, että tutkimusta käyttävissä maissa elävänä syntyneiden 21-trisomialasten määrä olisi vähentynyt, ei ole.

Pertti Kirkinen
Lehti 41: Lääketieteen maailmasta 41/2018 Kommentteja
Endometrioosiin voi liittyä taipumus munasarjasyöpään

Endometrioosiin voi liittyä taipumus munasarjasyöpään

Havainnot endometrioosin ja myöhemmän munasarjasyövän yhteydestä saivat vahvistusta suomalaisesta väestötutkimuksesta. Sairaaloiden poistorekisteristä löytyi vuosilta 1987–2012 lähes 50 000 leikkauksella varmistettua endometrioosia, ja potilaita seurattiin keskimäärin 17 vuoden ajan. Kaikkiaan 840 000 naisvuoden seuranta-aikana 259 potilaalla todettiin gynekologinen syöpä, kun odotusarvo koko naisväestössä oli 211. Munasarjasyövän vakioitu esiintyvyyssuhde (SIR) oli endometrioosipotilailla suurentunut, mutta kohtusyövän ja kohdunkaulan syövän ei; jälkimmäistä oli jopa vähemmän kuin vertailuryhmässä.

Pertti Kirkinen
Lehti 32: Lääketieteen maailmasta 32/2018 Kommentteja

Kaikkien äitien ja lasten terveydestä kannattaa huolehtia

Suomen ensimmäinen neuvola syntyi vajaat sata vuotta sitten siirtolaisten kansoittamaan helsinkiläislähiöön. Uusi konsepti (1) – kaikille avoimet ovet, sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja yhden luukun periaate – oli välitön menestys. Muutamassa vuodessa alueen lapsikuolleisuus laski viidesosaan (2), ja pian joka kylässä oli oma neuvola. Tarinan jatko on jokaisen suomalaislääkärin tuntemaa kansanterveystyön historiaa.

Heli Salmi, Susanna Sainio, Paula Tiittala, Miira Klemetti
Lehti 32: Pääkirjoitus, tiede 32/2018 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat