Kokeelliseen hoitoon kohdistuu paljon odotuksia

Varhaisen vaiheen kliinisiin tutkimuksiin osallistuvat potilaat toivovat kokeelliselta hoidolta paljon. Lähes kaikki toivovat jotenkin hyötyvänsä hoidosta ja joka kymmenes toivoo paranevansa. Lähes puolet potilaista haaveilee paranemisesta, vaikka pitääkin sitä epätodennäköisenä.

Sirkku Jyrkkiö

Laihdutus parantaa ylipainoisen kognitiivista suorituskykyä

Ylipaino heikentää aivojen toimintaa vähentämällä sokeriaineenvaihduntaa, aiheuttamalla tulehdusreaktioita ja lisäämällä oksidatiivista stressiä. Monikansallinen tutkimusryhmä selvitti meta-analyysillä, parantaako laihduttaminen ylipainoisten kognitiivista suorituskykyä.

Tero Taiminen

Kuvantamistutkimukset tulevat umpilisäke-tulehduksen diagnostiikkaan

Umpilisäketulehduksen diagnoosi on perustunut anamneesiin, palpaatiolöydökseen ja veren leukosyyttien sekä CRP-arvon mittaamiseen. Epäilty diagnoosi on varmennettu leikkauksessa, ja samalla on hyväksytty jopa 20–30 %:n huti eli normaalin umpilisäkkeen poisto diagnostisena toimenpiteenä. Tällainen menettely ei enää ole kansainvälisesti hyväksyttävää – leikkaus ei ole diagnoosin apuväline.

Hannu Paajanen

Kenelle lihavuusleikkaus?

Vaikeasta tai sairaalloisesta lihavuudesta kärsii suomalaisista miehistä 5 % ja naisista 7 %.

Paulina Salminen, Vesa Koivukangas

Ravintolisistä sairaalareissu

Ravintolisien käyttöön voi liittyä vakaviakin haittoja, kuten nämä kolme tapausselostusta osoittavat.

Annikka Kalliokoski, Pekka Saastamoinen, Liisa Hakaste, Elina Armstrong, Ruut Laitio

Terveydenhoitajat, lääkärit, psykologit ja kuraattorit peruskouluissa 2008–2015

Tutkimuksessa selvitetään peruskoulujen terveydenhoitajien, lääkärien, psykologien ja kuraattorien työpanoksia ja niiden muutoksia kouluissa ja terveyskeskuksissa 2008–15 sekä palvelujen alueellista tasa-arvoa.

Kirsi Wiss, Timo Ståhl, Vesa Saaristo, Hanne Kivimäki, Marjut Frantsi-Lankia, Arja Rimpelä

Maahanmuuttajana Suomessa

Kissani Jugoslavia. Pajtim Statovci. Otava 2015.

Sonja Sulkava

Kuka hyötyy probiooteista?

Probiootteja ja niitä sisältäviä elintarvikkeita käytetään laajalti.

Samuli Rautava

Kotilääkityksessä sattuu paljon virheitä

Vaikka valtaosa lääkehoidoista toteutetaan kotioloissa, lääkitysturvallisuustutkimus on keskittynyt lääkehoitoon sairaaloissa. Järjestelmälliseen kirjallisuushakuun perustuvassa katsauksessa tunnistettiin 36 tutkimusta, joiden perusteella selvitettiin virheitä ja niiden ehkäisemistä lääkkeiden annossa kotioloissa. Tutkimuksista 33 tarkasteli vanhempien lapsilleen antamia lääkkeitä, kaksi omaishoitajien antamia lääkkeitä ja yksi hoitajan antamia lääkkeitä. Lääkkeiden antovirheet olivat niin yleisiä, että ne muodostavat vakavan uhan potilasturvallisuudelle. Omaishoitajien virheet olivat samanlaisia kuin ammattilaisten muissa hoitoympäristöissä tekemät, ja ne liittyivät väärään annokseen, lääkkeen antamatta jättämiseen, väärän lääkkeen antamiseen, väärään antoaikaan tai väärään antoreittiin. Virheiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä oli tunnistettu runsaasti, mutta antovirheitä ehkäiseviä toimenpiteitä (kuten omaishoitajien kouluttamista) selvittäviä tutkimuksia oli vähän. Katsauksen laatijat suosittelevat priorisoimaan potilasturvallisuustyössä lääkkeiden antoa kotona.

Viiden päivän kuuri liian lyhyt pienimmille välikorvatulehduspotilaille

Yhteensä 520 välikorvatulehdukseen sairastunutta, 6–23 kuukauden ikäistä lasta satunnaistettiin saamaan sokkoutetusti joko 10 tai 5 päivän kuuri amoksisilliini-klavulaanihappoa. Jälkimmäinen ryhmä sai lisäksi lumelääkettä 5 päivää. Lyhyemmän mikrobilääkekuurin saaneet paranivat epätodennäköisemmin (hoidon epäonnistuminen 34 % vs. 16 %; ero 17 prosenttiyksikköä, 95 %:n LV 9–25). Lyhyempään kuuriin ei liittynyt vähäisempää mikrobilääkeresistenssiä. Näin ollen 5 vuorokauden hoito vaikuttaa liian lyhyeltä alle 2-vuotiaille välikorvatulehduspotilaille.