Lääkärikin saa vaihtaa työpaikkaa

On hyödyllistä, että tietoa siirtyy yhteiskunnan eri sektorien välillä, kirjoittaa Hannu Ollikainen.

Hannu Ollikainen

Även läkare har rätt att byta arbetsplats

Då läkaren Laura Räty meddelade att hon lämnar sin post som biträdande stadsdirektör i Helsingfors för att bli en högt uppsatt direktör vid ett privat hälsoföretag följdes det av en skur av sura kommentar i offentligheten. Det var knappast överraskande, liksom inte heller att det hela var över inom ett par dagar, såsom politiska klickars fälttåg ofta är. Sedan övergick man till att plocka billiga poäng med fortsatt ytlig propaganda om bolagiseringen av offentliga tjänster.

Hannu Ollikainen

Tietosuojaa vai potilaan hyvää hoitoa?

Lähitulevaisuudessa Suomen kaikkien terveydenhuollon toimintayksiköiden kaikki potilaskertomukset on tallennettu Potilastiedon arkistoon, josta potilasta kulloinkin hoitava yksikkö voi saada ne tarvittaessa käyttöönsä. Myös sähköisten lääkemääräysten historia löytyy Kanta-palveluiden Reseptikeskuksesta ja Reseptiarkistosta. Potilastiedon arkistossa olevia tietoja saa kuitenkin käyttää ilman potilaan suostumusta vain siinä terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa ne ovat syntyneet tai jonka potilastietorekisteriin ne kuuluvat. Potilaan suostumus tarvitaan, kun potilastietoja luovutetaan potilasrekistereiden yli terveydenhuollon toimintayksiköltä toiselle, käytännössä sairaanhoitopiiristä toiseen.

Tom Silfvast

Työelämän ja terveydenhuollon rajalla

Työterveyshuolto tarkoittaa kliinistä erikoisalaa ja palvelujärjestelmää, ei yksittäistä tieteenalaa. Monitieteisen alan ytimessä ovat työlääketiede ja työikäisille tärkeät lääketieteen alat. Tietoja tarvitaan myös esimerkiksi työpsykologiasta, työfysiologiasta, toksikologiasta, kuntoutuksesta, sosiaalivakuutuksesta ja työelämän käytännöistä. Työlääketieteen lehdissä julkaistaan tutkimuksia uusien alojen ja altisteiden mutta myös työelämän muuttuvien rakenteiden vaikutuksista terveyteen (1,2). Työelämän rajapinnassa satunnaistetut kokeet onnistuvat harvoin ja havainnoiva tutkimuskin on haastavaa (3). Tekemistä kehitetään etulinjassa.

Leena Ala-Mursula, Kimmo Räsänen

Reuman tehokas lääkehoito on kansantaloudellisesti kannattavaa

Tulehdukselliset reumataudit ovat ilman tehokasta lääkehoitoa eteneviä ja vammauttavia. Suomessa sairastuu joka vuosi yli 3 000 aikuista krooniseen reumaattiseen niveltulehdukseen (1), eniten nivelreumaan ja spondylartropatioihin (selkärankareuma ja nivelpsoriaasi). Nivelreumapotilaista kaksi kolmasosaa ja spondylartropatioita sairastavista lähes kaikki ovat sairastuessaan alle 65-vuotiaita ja useimmat työelämässä (1). Hoito maksaa, mutta työsuorituksen heikkeneminen ja menetetyt työpäivät muodostavat valtaosan reumaattisten niveltulehdusten taakasta yhteiskunnalle. Hoitokustannusten ja tuotannonmenetysten välillä on vastavuoroisuutta: panostamalla hoitoihin voidaan epäsuoria kustannuksia vähentää. Tästä on eniten tietoa nivelreumassa.

Kari Puolakka

Osaako se skaalata?

Mikään uusi konsepti ei ole mitään ellei se skaalaudu, eikö niin. Tämä sanotaan pokerinaamalla ja sanomista seuraa noin 0,5 sekuntia pidempi tauko kuin muussa keskustelussa.

Mikko Lehtovirta

Jäsenistö

Viikon jäsen: Nelli Heikkilä

Vastikään laillistettu lääkäri Nelli Heikkilä innos-tui tutkijan työstä lääketieteen opiskelujen varhaisessa vaiheessa. Immunologia kiinnosti häntä jo lukiossa.

Ulla Toikkanen

Lääkäreiden määrä kasvaa edelleen

Puutiasaivokuume ja borrelioosi ovat yleistyneet

Viime vuonna esiintyi ennätysmäärä puutiaisaivokuumetta Suomessa.

Ulla Toikkanen