77364 osumaa

Uusilla ehkäisyhormoneilla enemmän laskimotukoksia kuin vanhoilla

Avohoidon terveysrekistereihin perustuva mittava tutkimus Britanniassa osoitti laskimotukoksia esiintyneen merkittävästi enemmän uusimpia ehkäisyhormoneja (desogestreeli, gestodeeni, drospirenoni ja syproteroni) käyttäneillä kuin perinteisiä levonorgestreeliä, noretisteronia tai norgestimaattia käyttäneillä. Verrattuna ehkäisyhormoneja käyttämättömiin levonorgestreelin tai noretisteronin käyttäjien riski sairastua laskimotukoksiin oli noin 2,5-kertainen. Uusimpien ehkäisyhormonien käyttäjillä vastaava suurentunut riski oli noin 3,6-4,3-kertainen. Ylimääräisten laskimotukosten määrä vuodessa laskettuna 10 000:ta käyttäjää kohti oli levonorgestreelillä 6, norgestimaatilla 6, desogestreelillä 14 ja syproteronilla 14. Huolimatta yrityksistä kehittää turvallisempia ehkäisyhormoneja, uusimpiin hormoneihin liittyy suurempi laskimotromboosiriski kuin vanhempiin vaihtoehtoihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Puoliso vaikuttaa lääkehoidon onnistumiseen?

Yhdysvalloissa käynnistyy tutkimus puolison mielipiteiden vaikutuksista potilaan käsityksiin lääkityksen hyödyistä ja haitoista. Tutkimus selvittää, voiko mm. suoraan kuluttajiin kohdistuvan tiedotuksen avulla vaikuttaa puolisoihin siten, että reseptillä määrättyjen lääkkeiden säännöllinen ottaminen onnistuu paremmin ja tarpeettomien lääkkeiden hankkimista ja käyttöä vältettäisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Natalitsumabilla ei yhteyttä melanoomaan

Australian lääkeviranomainen käynnisti vuosi sitten erityisseurannan MS-taudin hoitoon käytetyn natalitsumabin (Tysabri, Biogen Idec) mahdollisesta yhteydestä melanoomaan. Tarkkailujakson aikana maassa ilmoitettiin vain yksi natalitsumabihoitoon liittynyt melanoomatapaus, ja mm. kansainvälisiin haittavaikutustietoihin nojautuen lääkkeen erityisseuranta lopetettiin. Melanooman esiintyvyys on Australiassa tavanomaista suurempi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä ärtyvän suolen oireyhtymään

Yhdysvaltojen lääkeviranomainen on hyväksynyt ärtyvän suolen oireyhtymään ja siihen liittyvään ripuliin eluksadoliinin (Viberzi, Patheon Pharmaceuticals) ja rifaksiimin (Xifaxan, Salix Pharmaceuticals). Eluksadoliini aktivoi suoliston hermoston reseptoreja, jolloin suolen supistumiset vähenevät. Rifampisiinista johdettu rifaksiimi on antibiootti, joka lievittää ripulia ja sen aiheuttamaa kipua. Lääkeyhdistelmää on tutkittu satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa yli 1 200 potilaalla. Haittavaikutuksista yleisimpiä olivat ummetus ja mahakivut. Eluksadoliini voi aiheuttaa haima- ja sappitiehyeen Oddin sulkijalihaksen (Sphincter Oddi) spasmin ja sen seurauksena haimatulehduksen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pitäisikö LSD palauttaa psykiatrisiin tutkimuksiin?

Brittiläinen psykiatri James J H Rucker Lontoon King´s Collegesta vetoaa voimakkaasti tiedelehti BMJ:ssa LSD:n ja psilokybiinin saattamiseksi uudelleen hoitotutkimuksiin psykiatrisissa sairauksissa. Tutkimuskäyttö lopetettiin vuonna 1967, kun psykedeeliset aineet levisivät väärinkäyttöön. YK:n vuonna 1971 kansainvälisesti hyväksytty psykotrooppisten aineiden sopimus luokitteli aineet vaarallisuuden ja hyödyllisyyden perusteella ryhmään I eli kansanterveydelle vaarallisiksi ja hoidon kannalta merkityksettömiksi. Monet 1950-60-luvuilla tehdyt LSD- ja psilokybiinitutkimukset eivät täyttäneet nykyisiä vaatimuksia laadullisesti. Jälkianalyysien mukaan vanhoissa tutkimuksissa saatiin viitteitä LSD:n edullisista vaikutuksista mm. alkoholismin hoidossa. Suppeissa tuoreemmissa pilottitutkimuksissa psilokybiinistä on ollut hyötyä mm. syöpään liittyvässä ahdistuksessa, pakkoneuroottisissa tiloissa, tupakka- ja alkoholiriippuvuudessa sekä sarjoina esiintyvissä päänsärkykohtauksissa. Hoitotutkimuksien esteenä on LSD:n ja psilokybiinin luokittelu vaarallisiksi ja hyödyttömiksi ja siitä johtuvat monimutkaiset tutkimuksien lupamenettelyt ja aineiden kalleus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Etsetimibi tehostaa statiinin vaikutusta LDL-kolesteroliin

IMPROVE-IT tutkimus osoitti etsetimibin tehostavan simvastatiinin LDL-kolesterolipitoisuutta pienentävää vaikutusta, ja 7 vuoden seurannassa todettiin edullisia vaikutuksia myös sydäntapahtumissa. Yli 18 000 akuuttia koronaarisyndromaa sairastanutta satunnaistettiin saamaan joko etsetimibiä (10 mg) ja simvastatiinia (40 mg) tai simvastatiinia (40 mg) ja lumetta. Etsetimibi vähentää kolesterolin imeytymistä suolistossa, ja vaikutusmekanismi on eri kuin statiineilla. Tutkimuksen tulkintaa vaikeutti mm. melko suuri lääkityksen kesken lopettaneiden määrä (48 %). Tutkimusta kommentoiva pääkirjoitus epäilee uuden polven kolesterolilääkkeiden PCSK9:n estäjien kohtaavan vaikeuksia hoitomyöntyvyydessä, kun ne pitkäaikaishoidossa annostellaan ihonalaisina injektiona.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030