77364 osumaa

Uusi lääkehoidon kohde sydäninfarktiin, perifeerisen valtimotautiin ja metaboliseen oireyhtymään

Hapenpuutteessa, kuten sydäninfarktissa, elimistössä aktivoituu hypoksiassa indusoituva transkriptiotekijä (HIF), jonka aktiivisuutta säätelevät hapesta riippuvaiset entsyymit, HIF-prolyyli 4-hydroksylaasit (HIF-P4Ht). HIF säätelee yli 300 geeniä, kuten erytropoietiinia, joiden vaikutuksesta hapen otto ja kuljetus kudoksiin lisääntyy ja kulutus vähenee.

Sara Karsikas

Allergia, infektiot ja 1 tyypin diabetes

Allergiset taudit ovat nopeasti yleistyneet kehittyneissä maissa. Samanaikaisesti myös useiden autoimmuunitautien, kuten tyypin 1 diabeteksen, esiintyvyys on lisääntynyt. Mahdollisen selityksen tarjoaa hygieniahypoteesi, jonka mukaan vähentynyt varhaislapsuuden aikainen mikrobialtistus ei riittävästi stimuloi kehittyvää immuunijärjestelmää, minkä seurauksena esiintyy lisääntyvässä määrin allergiaa ja autoimmuunitauteja.

Tapio Seiskari

Uudet antikoagulantit lisäsivät mahaverenvuotoja ikääntyvillä

Mittavissa tutkimuksissa dabigatraaniin (Pradaxa) ja rivaroksabaaniin (Xarelto) liittyi erityisesti ikääntyneillä suurempi riski saada mahasuolikanavan verenvuoto kuin varfariinia käytettäessä. Vuosina 2010-13 hoidon antikoagulanteilla aloittaneilla lähes 220 000 potilaalla mahasuolikanavan vuotoriski lisääntyi iän mukana enemmän dabigatraanilla ja rivaroksabaanilla kuin varfariinilla. Rivaroksabaaniin liittyvä vuotoriski oli suurempi kuin varfariiniin liittyvä riski 75 ikävuoden jälkeen. Myös dabigatraanin käyttöön liittyi suurentunut vuotoriski yli 75-vuotiailla. Toisessa 46 000 potilaan tutkimuksessa vuosilta 2010-12 ei voitu sulkea pois rivaroksabaaniin ja dabigatraaniin liittyvää, varfariinia suurempaa mahasuolikanavan vuotoriskiä. Aiemmat tutkimukset dabigatraanista ja rivaroksabaanista (RE-LY ja ROCKET-AF) arvioivat vuotoriskin olleen molemmilla 47-50 % suurempi kuin varfariinilla. Iän mukana dabigatraanin ja rivaroksabaanin eliminaatio näyttäisi hidastuvan. Vuotoriskiin vaikuttaa myös niiden vaihteleva imeytyminen. Lääkepitoisuuksien seuranta plasmasta olisi siten tarpeen hoidon turvallisuuden kannalta, mutta toistaiseksi menetelmät tähän puuttuvat.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lupaava ehdokas malariarokotteeksi

Afrikan olosuhteissa vaiheen III tutkimuksissa uusi ehdokas malariarokotteeksi (RTS, S/AS01, GlaxoSmithKline) suojasi lapsia kliinisesti todettavalta malarialta 3-4 vuotta. 5-17 kuukauden ikäisillä lapsilla rokotteen ja sen tehosteannoksen suoja malariaa vastaan oli 36 % seurannassa, joka jatkui 48 kuukautta. 2-12 viikon ikäisillä vastaava suoja oli 38 kuukauden seurannassa 26 %. 5-17 kk:n ikäisillä ehkäistiin laskennallisesti 1 774 kliinisesti todettavaa malariatapausta tuhatta rokotettua lasta kohti 48 kuukauden aikana ja 6-12 viikon ikäisillä vastaavasti 983 tapausta 38 kuukauden seurannassa. Ilman tehosteannosta rokotteen suoja oli selvästi heikompi ja vaara sairastua vaikeaan malariaan oli suurempi. Tutkimus tehtiin olosuhteissa, joissa käytettiin myös muita malarialta suojaavia keinoja, kuten hyönteismyrkyillä käsiteltyjä vuoteen suojaverkkoja. Tutkimus tehtiin 11 tutkimuskeskuksessa 7:ssä Afrikan maassa GlaxoSmithKlinen ja PATH Malaria Vaccine Initiativen yhteistyönä, jota rahoitti Bill ja Melinda Gatesin Säätiö.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehkäiseekö statiini HIV:n sydänsairauksia?

Yhdysvaltojen terveyslaitos (NIH) käynnistää kansainvälisen tutkimuksen (REPRIEVE) selvittääkseen, ehkäiseekö statiini HIV-potilaiden sydänsairauksia ja aivohalvauksia, joita heillä esiintyy noin kaksi kertaa useammin kuin terveellä väestöllä. Satunnaistetussa lumevertaillussa tutkimuksessa seurataan 6 500:aa 40-75-vuotiasta HIV-lääkittyä kuusi vuotta. HIV-lääkitys kohottaa seerumin kolesteroliarvoa, ja tauti aktivoi immuunijärjestelmää, mikä johtaa valtimoissa plakkien muodostumiseen. Statiiniksi valikoitui pitavastatiini, jolla on vähän yhteisvaikutuksia HIV-lääkityksen kanssa. Sydänsairauksien ehkäisy on tärkeää, sillä HIV-potilaat elävät entistä pitempään ja lääkitys jatkuu vuosikymmeniä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Amiodaroni ongelmallinen hepatiitti C:n lääkehoidossa

Euroopan lääkelaitos varoittaa hepatiitti C:n hoitoon viime vuonna hyväksyttyjen uusien lääkkeiden aiheuttavan vakavia haittavaikutuksia yhteiskäytössä rytmihäiriölääke amiodaronin (Amiodaron Hameln, Amiodaron Stragen Nordic ja Cordarone, Sanofi) kanssa. Uudet hepatiitti C:n hoitoon tarkoitetut lääkevalmisteet ovat sofosbuviiri (Sovaldi, Gilead), daklatasviiri (Daklinza, Bristol-Myers Squibb) ja sofosbuviirin ja ledipasviirin kiinteä yhdistelmä (Harvoni, Gilead). Yhteisvaikutuksena on ilmennyt vakava sydämen harvalyöntisyys tai eteis-kammiokatkos. Toistaiseksi tietoon tulleista 8 haittavaikutustapauksesta yhdessä potilas menehtyi sydänpysähdykseen ja kahdessa tarvitsi tahdistimen. Haittavaikutus voi ilmetä vuorokauden tai vasta 2-12 päivän kuluessa hepatiittilääkityksen aloittamisesta, eikä sen mekanismia tunneta. Amiodaroni poistuu elimistöstä hitaasti, ja sen käytön lopettaminen edellyttää jopa kuukausien seurantaa, jos potilas tarvitsee lääkehoitoa hepatiittiin. Hepatiitti C:n hoitoa em. lääkkeillä ei tule yhdistää amiodaroniin, vaan se tulee korvata muilla rytmihäiriölääkkeillä. Ellei tämä ole mahdollista, potilaita on seurattava tarkoin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikaisu: Oikaisu ivabradiinia käsitelleeseen uutiseen

Ivabradiinin hyväksymistä sydänlääkkeenä Yhdysvalloissa käsitelleessä uutisessa Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla Lääkärilehdessä 18/2015 (s. 1269) todettiin virheellisesti, että ivabradiini ei ole Suomessa kaupan. Ivabradiini on kaupan Suomessa nimellä Procoralan. Se on saanut Suomessa myyntiluvan kroonisen stabiilin angina pectoriksen oireenmukaiseen hoitoon vuonna 2005 ja vuonna 2012 sydämen vajaatoiminnan hoitoon.

Toimitus

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030