77364 osumaa

Priorisointia ei voi välttää, mutta sitä pitää kehittää

Terveydenhuollon resurssit ovat aina olleet pienemmät kuin lääketieteen mahdollisuudet. Niinpä terveydenhuollossa on aina priorisoitu, yhtä lailla Suomessa kuin muuallakin. Kuilu resurssien ja mahdollisuuksien välillä on kenties jopa leventynyt lääketieteen kehityksen ja väestön ikääntymisen takia. Tähän haasteeseen tuovat oman lisämausteensa julkisen talouden paineet. Samalla potilaiden roolin vahvistuminen ja suurempi valveutuneisuus ovat tehneet priorisoinnista aiempaa näkyvämpää, mikä korostaa tarvetta avoimeen keskusteluun priorisoinnin periaatteista suomalaisessa terveydenhoidossa.

Mikko Pietilä, Lauri Vuorenkoski

Prioritering kan inte undvikas men den kan utvecklas

Hälso- och sjukvårdens resurser har alltid varit mindre än läkarvetenskapens möjligheter. Därför har prioritering alltid förekommit i vården, i Finland lika väl som i andra länder. Gapet mellan resurser och möjligheter har kanske rentav blivit djupare efterhand som den medicinska vetenskapen utvecklats och befolkningen åldrats. En annan ingrediens i den problematiken är trycket på den offentliga ekonomin. Samtidigt har patienternas allt starkare roll och växande kunskap gjort prioriteringen synligare än förr, något som ytterligare understryker behovet av en öppen diskussion om principerna för prioriteringen inom vår hälso- och sjukvård.

Mikko Pietilä, Lauri Vuorenkoski

Tätäkö me haluamme?

Terveydenhuollon rakenteita on myllätty 2000-luvulla paikallisesti, ja koko järjestelmää koskevaa uudistusta on valmisteltu kymmenisen vuotta. Lääkäriliitto on korostanut niin paikallisissa muutoksissa kuin lainsäädäntöuudistuksenkin valmistelussa terveydenhuollon kokonaisuuden turvaamista. Olemme kuitenkin ymmärtäneet, että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla - horisontaalisella integraatiolla - on saavutettavissa hyötyä terveydenhuollon järjestämisessä. Silloin kuitenkin puhumme suurista alueellisista järjestäjistä.

Laura Lindholm, Heikki Pärnänen

Suomalaisten EKG paljasti uusia muutoksia

Sydämen etuseinämän infarktin seurauksena syntyy sähköinen arpi eli Q-aallot kytkentöihin V1-V3/V4. Aina Q-aaltoja ei synny, vaan infarktin seurauksena R-aaltojen amplitudi madaltuu näissä kytkennöissä. Kliinikkoja askarruttaakin tilanne, jossa lepo-EKG:ssä todetaan huono R-aallon progressio (poor R-wave progression, PRWP) kytkennöissä V1-V3 ilman selvää yhteyttä sairastettuun sydäninfarktiin.

Ismo Anttila, Kjell Nikus

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030