Peruselintoimintoihin perustuvat hälytyskriteerit ennustavat sairaalansisäisiä haittatapahtumia

Peruselintoimintoihin perustuvat hälytyskriteerit ennustavat sairaalansisäisiä haittatapahtumia ja korkeampaa kuolleisuutta, joskin aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä havaitsee riskipotilaat paremmin vuodeosastopotilaiden keskuudessa verrattuna kaksijakoisiin hälytyskriteereihin. Viiveet ensihoitoryhmän hälytysten tekemisessä liittyvät kohonneeseen sairaalakuolleisuuteen, ja niiden vähentäminen on jatkossa ensiarvoisen tärkeää. Kansallisella tasolla yhtenäiset hoitosuositukset sairaalansisäisestä hoitoketjusta tarvitaan, sillä tällä hetkellä ensihoitoryhmien käyttö on kansainväliseen tasoon ja hoitosuosituksiin nähden liian vähäistä.

Joonas Tirkkonen

Ulkomailta adoptoitujen lasten ­kiintymyssuhteen häiriöt ovat riskitekijä

Lapsilla, joilla on adoption jälkeen kiintymyssuhdehäiriön oireita, on suurempi myöhempien kehityksellisten ongelmien riski. Nämä ongelmat tulisi tunnistaa ja ohjata lapset tuen piiriin

Hanna Raaska

Käypä hoito -suositusten ­toimintamalleihin tarvitaan muutoksia

Lääkärit ilmoittivat tuntevansa hyvin valtimotautiriskiin liittyvät lääkekeskeiset, kohonnen verenpaineeen ja dyslipidemioiden Käypä hoito -suositukset ja käyttävänsä niitä usein. Ne suositukset, joissa hoito on aina käyttäytymisen muutos, kuten lihavuudessa ja tupakoinnissa, tunnettiin huonosti. Sekä lääkärit että hoitajat käyttivät niitä vähän. Elintapamuutoksen vaikuttava tukeminen nähtiin keskeiseksi kaikkien valtimotautiriskitekijöiden hoidossa, mutta sen toteutus koettiin haasteelliseksi ja siihen kaivattiin lisää taitoja.

Risto Kuronen

Näin käynnistyi turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksikkö

Lahden Hennalassa hätämajoitusyksikkö turvapaikanhakijoille käynnistyi pikavauhtia ja sen yhteyteen

Heli Laapotti, Markku Heikkilä

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatrisen potilaan kriisitilanteessa tehostettu avohoito kotikäynteineen ei aina korvaa sairaalaseinien

Jaana Rajakangas, Taina Hellsten, Minna Salonen

Nuoren naisen ihottuma, nivelvaiva ja mahakipu

Hiljakkoin täysi-ikäiseksi tullut neitonen oli aina ollut terve. Hän ei tupakoinut eikä käyttänyt alkoholia. Sitten hänelle pesiytyi sitkeä hengitystieinfektio. Kurkku oli kipeä, mutta nieluviljelyssä ei kasvanut taudinaiheuttajabakteereita. Nuha ja yskä jatkuivat viikkoja kahdesta antibioottikuurista huolimatta. Kuumetta ei ollut.

Juhani Partanen

Mitä satunnaistaminen tekee?

Tarkastellaan vielä Martineaun ym. astmapotilaille tekemää D-vitamiiniboluksen tehotutkimusta (1). Tavoitteena oli selvittää, voidaanko virusinfektioiden aiheuttamia astman pahenemisia estää D-vitamiinilisän avulla. He jakoivat 250 potilasta satunnaisesti joko saamaan lumelääkettä tai D-vitamiinilisää. Satunnaistaminen tehtiin permutoiduilla blokeilla, joiden koko oli 10 luokiteltuna huomioiden astman vaikeusaste (kaksi luokkaa) ja potilaan antama yskösnäyte (kaksi luokkaa).Mitkä seuraavista satunnaistamista koskevista väittämistä ovat oikein?

Matti Uharimatti Uhari

Nuoren naisen ihottuma, nivelvaiva ja mahakipu

Nuorelle naiselle ilmaantui pitkittyneiden hengitystieoireiden jälkeen ihottumaa, niveloireita ja mahakipua.Oikea vastaus: 5. Henoch-Schönleinin purppura

Juhani Partanen

Mitä satunnaistaminen tekee?

Astmapotilaiden oireiden pahenemiseen annettavan D-vitamiiniboluksen tehoa selvitettiin kaksoissokkotutkimuksella (1). Siinä tarkasteltiin satunnaistamisen vaikutusta ryhmien saamisessa keskenään samanlaisiksi.Oikea vastaus:

Matti Uharimatti Uhari

Sähköiset järjestelmät kehittyvät

Tanskalainen käytettävyysasiantuntija Jakob Nielsen esitti vuonna 1993 hyvän käyttäjäkokemuksen kriteerit: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja miellyttävyys. Nämä kannattaa pitää mielessä, kun tietojärjestelmää kehitetään. Jos kriteereitä ei huomioida, järjestelmästä tulee käyttäjän kannalta raskas, eikä tällä silloin ole motivaatiota käyttää järjestelmää niin, että siitä saisi parhaan mahdollisen hyödyn. Järjestelmän tulee olla helposti opittava, jotta perehtyminen onnistuu sujuvasti. Järjestelmän on oltava tehokas, jotta se ei aiheuta turhaa viivettä työskentelyyn. Tarvittaessa käytettävissä tulisi olla oikopolkuja. Muistettavuus vähentää käyttäjän muistikuormaa. Loogisella järjestelmällä virheitä ehkäistään, sen sijaan että niistä tuotettaisiin jälkikäteen virheilmoituksia. Kun järjestelmän käyttäminen on miellyttävää, käyttäjä jaksaa todennäköisemmin kirjata oikein rakenteisen tekstimuodon – työ, jota usein varsinkin aluksi pidetään raskaana. Näiden näkökohtien toteutuminen myös lisää potilasturvallisuutta.

Noora Ritamäki