Nuoren psykoosia on vaikea ennustaa

Samantyyppiset oireet voivat olla nuoren ohimenevää kipuilua tai ensimmäinen merkki psykoosin puhkeamisesta.

Mari Vehmanen

TT-kuva ei ratkaise ilmasalpauksen diagnostiikkaa

Kiitän kollegoita Jussi Karjalainen ja Lauri Lehtimäki mielenkiintoisesta astmaa käsitelleestä katsauksesta Lääkärilehdessä (1). Eräänä pienten ilmateiden toimintahäiriön osoittamiseen ja toiminnan mittaamiseen käytettävistä menetelmistä kirjoittajat mainitsevat ohutleiketietokonetomografiatutkimuksen. He osoittavat TT-kuvien avulla, miten uloshengityksessä näkyy ilman poistumattomuus osassa keuhkoja eli ilmasalpaus (air trapping). Menetelmän käyttöä ilmasalpauksen osoittamiseen suositellaan useissa ulkomaisissa julkaisuissa, ja se on myös Suomessa melko yleisessä käytössä.

Tapio Vehmas

Ilmasalpauksen merkitystä tutkittava lisää

Kiitämme professori Tapio Vehmasta kommentista. On totta, että ohutleiketietokonetomografiatutkimuksessa näkyvää ilmasalpausta esiintyy myös oireettomilla, joilla on normaali spirometria. Spirometria on kuitenkin epäherkkä menetelmä pienten hengitysteiden toiminnan arvioinnissa. Sen sijaan ohutleiketietokonetomografia on herkkä löytämään paikallisia pienten hengitysteiden toimintahäiriöitä, joita keskiarvottavat puhallustutkimukset eivät tunnista. Emme siis tiedä, onko oireettomilla ihmisillä havaitussa ilmasalpauksessa kyse keuhkojen normaalista pienten hengitysteiden toiminnan vaihtelusta vai alkavasta sairaudesta.

Jussi Karjalainen, Lauri Lehtimäki

Omantunnonvapaus ei ole lähimmäisenrakkautta

Abortti on eutanasian rinnalla viime vuosikymmeninä eniten puhuttanut lääkärin etiikan kysymys.

Kati Juva

Yksityisyydensuoja haittaa havainnointia

Yksityisyydensuoja ja salassapitovelvollisuus on viety terveydenhuollossa niin pitkälle, että paikallisten epidemioiden ja ympäristöongelmien havaitseminen on mahdotonta. Uudelle paikkakunnalle menevää lääkäriä on aiemmin ohjeistettu tutustumaan väestöön, sen elinympäristöön ja sille ominaisiin sairauksiin voidakseen parhaiten edistää kansanterveyttä. Nykyinen lainsäädäntö estää tehokkaasti tämän. Jos jättimäiset sote-alueet toteutuvat, tälläinen havainnointi voi ylipäätäänkin täydellisesti estyä.

Seppo K. Junnila

Ei asiakkaan ja kauppiaan suhdetta

Lääkäriliiton hallituksen jäsen ja terveyspoliittisen jaoksen puheenjohtaja Arto Virtanen pyrki Lääkärilehdessä 11/2015 Edunvalvoja-palstalla (1) selventämään käsitteitä potilas ja asiakas. Tämä tavoite ei kylläkään toteutunut. Erityisen hämmentävä oli artikkelin lopussa esitetty toivomus: " Kenties näemme…että potilaasta tulee asiakas sellaisena kuin asiakas yleensä on tapana hahmottaa." Onkohan kirjoittaja tullut ajatelleeksi, miten kliinisen työn perusta muuttuisi, jos nän kävisi? Ikiaikaisesta, lääkärin ammatin ytimeen kuuluvasta potilaan ja lääkärin välisestä suhteesta tulisi silloin asiakkaan ja kauppiaan välinen suhde. Jokainen arkista potilastyötä tehnyt ymmärtää, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi. Markkinamedisiina on valitettavasti maassamme myötätuulessa jo muutenkin, ei Lääkäriliiton hallituksen ole syytä olla sitä vauhdittamassa.

Taisto Talvensaari

Nykypotilas on vahva toimija

Kiitän Taisto Talvensaarta kommentista. Asiakas-sana on moniulotteinen. Lääkärin ja potilaan suhde elää ajassa. Aikanaan lääkäri määräsi hoidon ja potilas kävi tämän hoitoprosessin läpi. Nykyään potilas hoitaa itseään ja lääkäri ohjaa tätä hoitoprosessia, näin erityisesti kroonisissa kansantaudeissa. Potilaassa on siis havaittavissa aiempaa enemmän aktiivisen toimijan (asiakkaan) piirteitä, trendi joka on "out of our hands".

Arto Virtanen

Lihavuusleikkaus parantaa astmatasapainoa

Suomalaiset tutkijat osoittivat jo 15 vuotta sitten, että lihavilla astmapotilailla laihduttaminen parantaa PEF-arvoja ja keuhkotoimintaa niin, että oireet rauhoittuvat. Huomattavaan lihavuuteen liittyvä astma on oma astman fenotyyppinsä. Näiden potilaiden astman hoidon tärkein tekijä on laihduttaminen. Lihavuuskirurgian vaikutuksesta pitkäaikaiseen astmatasapainoon ei aiemmin ole juuri tutkimuksia tehty, mutta nyt on.

Heikki Ekroos

Keskosen pitkäaikainen keuhkosairaus - uutta kohti?

Typpioksidin tuotannon häiriö voi hankaloittaa pikkukeskosen kroonista keuhko-ongelmaa eli bronkopulmonaalista dysplasiaa (BPD). Tämän vaikean sairauden kliiniseen kuvaan liittyy joskus myös kohonnut keuhkoverenpaine. Sen taustalla ehdotetaan olevan typpioksidia tuottavan entsyymin vastavaikuttajan, epäsymmetrisen dimetylarginiinin (asymmetric dimethylarginine, ADMA) suuri pitoisuus: ADMA estäisi keuhkoverisuonten seinämien normaalia typpioksidin tuotantoa ja aiheuttaisi keuhkoverenkierron supistumisen, jolloin keuhkovastus suurenisi.

Outi Aikio

Psykoosien hoito terveyskeskuksessa

Psykoosia ennakoivien oireiden tunnistaminen terveyskeskuksessa on tärkeää. Ennakko-oireilevat potilaat tulee lähettää erikoissairaanhoidon arvioon.

Kaisa Saari, Tero Raiskila, Kristiina Moilanen, Erika Jääskeläinen, Solja Niemelä