Statiini vähentää koronaaritautiriskiä HIV-potilaalla?

HIV-potilailla tiedetään olevan suurentunut riski sairastua sydäninfarktiin. HIV-potilaita koskeneessa suppeassa tutkimuksessa vuoden kestänyt hoito atorvastatiinilla vähensi koronaarisuonien arterioskleroottisia muutoksia. 40 samankaltaistettua HIV-potilasta, joilla oli subkliininen koronaarisuonten arterioskleroosi ja LDL-kolesteroli alle 3,37 mmol/l, satunnaistettiin saamaan joko atorvastatiinia tai lumetta. Sepelvaltimoiden tilaa seurattiin muun muassa koronaari-CT-angiografialla. Suuren riskin plakit sepelvaltimoissa vähenivät statiinihoidolla - 0,2 % (95 %:n LV -0,6-0,2), mutta eivät lumehoidolla 0,4 % (0,0-0,7, p = 0,03). Myös LDL-kolesteroliarvo pieneni atorvastatiinilla merkittävästi enemmän kuin lumeella. Potilasmäärän pienuuden ja lyhyen hoitojakson vuoksi tarvitaan jatkotutkimuksia selvittämään, vähensikö statiinihoito myös sydänsairauksien riskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Testosteronin käyttöön rajoituksia

Sydänhaittojen välttämiseksi Yhdysvaltain FDA rajoitti testosteronivalmisteiden käytön vain aivolisäkkeen tai kivesten sairauksissa asianmukaisesti todetun pienen testosteronipitoisuuden ja tutkimuksin vahvistetun hypogonadismin hoitoon. Valmistajien edellytetään tekevän lisää tutkimuksia testosteronihoitoon liittyvien sydänsairauksien ja aivohalvauksen riskien selvittämiseksi. Käytön rajoitukset liitetään testosteronia sisältävien iholaastarien, liuoksien, geelien ja injektiovalmisteiden valmisteyhteenvetoihin. Tutkimustieto testosteronin sydänhaitoista on osin ristiriitaista. Riskit ovat tulleet esiin osassa tutkimuksia, kuten yli 50 000 testosteronin käyttäjää käsittäneessä rekisteritutkimuksessa, jossa sydäninfarktien määrä kaksinkertaistui diagnosoitua sydänsairautta potevilla yli 65-vuotiailla miehillä. Valmisteiden turvallisuudesta alettiin keskustella, kun reseptien määrän todettiin v. 2009-13 lisääntyneen Yhdysvalloissa 75 % lähinnä 40-64-vuotiailla miehillä, joiden testosteronipitoisuuksien epäiltiin pienentyneen iän takia mutta ilman todettua sairautta. Turvallisuutta on selvitetty myös Euroopassa (SLL 2014;69:1254).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Myeloomapotilaan syöpynyt ruokatorvi

Seitsemissäkymmenissä olevan maahanmuuttajamiehen selkä kipeytyi. Sen syyksi löytyi luustoon infiltroitunut IgA-lambda-tyyppinen myelooma. Lisäksi veressä oli B-hepatiitiviruksia. Mantoux’n koe oli positiivinen, ja tubiproteiinilla virkistetyt lymfosyytiti tuottivat interferonia. HI-virusta ei ollut.

Juhani Partanen

P-arvon tulkinnasta

Reuman hoitoon käytettävien biologisten lääkkeiden tehoa tutkittiin. Tutkimuksessa 1 biologisen lääkkeen A teho osoittautui tilastollisesti tehokkaaksi p-arvolla 0,001. Tutkimuksessa 2 biologisen lääkkeen B tehon tilastollinen merkitsevyys lumelääkkeeseen verrattuna oli 0,06.

Matti Uhari

Myeloomapotilaan syöpynyt ruokatorvi

Myeloomapotilas sai sädehoitoa, solunsalpaajia ja steroideja. Oireet olivat hellittämään päin, mutta potilaan ruokatorvi oli hyvin ärtynyt.

Juhani Partanen

P-arvon tulkinnasta

Reuman hoitoon käytettävien biologisten lääkkeiden tutkimuksissa verrattiin kahden lääkkeen tehoa. Yhdessä tutkimuksessa toinen osoittautui tehokkaammaksi ja toisessa tutkimuksessa toinen.

Matti Uhari

Asiakas ja potilas

Palvelut on tehty asiakkaita varten, palvelut ovat asiakaslähtöisiä, asiakas on palvelutuotannon keskiössä. Nämä ovat lausahduksia, joita terveydenhuollon organisaatiot kilvan viljelevät omissa strategioissaan ja julkilausumissaan. Tässä sote-sopassa on ollut kyse myös palvelujen järjestäjästä ja tuottajasta, asiakkaasta, ja lopulta palvelujen käyttäjästä, potilaasta, sekä näiden termien sisällöstä. Minusta meidän pitäisi hieman selventää termiä asiakas ja potilas. Sanat ovat nimittäin valtaa ja sanavalinnoilla on merkitystä. Yleensä palveluyhteiskunnassa asiakas hankkii haluamansa palvelun, asettaa sille tiettyjä odotuksia ja palkitsee onnistuneen toiminnan palvelujen uudella käytöllä. Ja jos palvelu ei miellytä, asiakas reklamoi asiasta tai hakeutuu toisaalle palveluiden ääreen. Ja ennen kaikkea asiakas rahoittaa toiminnan ja jos ei rahoita niin palvelu kuolee pois.

Arto Virtanen

Väestön kokemus terveyspalveluista ei ole parantunut

Väestö pitää edelleen jonoja suurimpana ongelmana perusterveydenhuoltoon pääsyssä. Kansalaiset haluavatkin hoitotakuun lainsäädäntöön maksimiajan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsyyn.

Juho Ruskoaho, Lauri Vuorenkoski

Ryhtiliike tarpeen

Vain pieni osa suomalaisista on käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta valita vapaasti terveysasemansa. Miksi?

Sari Kosonen

Jäsenpalvelutoimiala luottamusmiesten rinnalla

Luottamusmiestoiminta on, vaativuudestaan huolimatta, ihmisen kokoista työtä kollegoiden parissa.

Merja Keronen