77364 osumaa

Lääketutkimusten vähenemiseen on puututtava

Suomen vahva asema kliinisessä lääketutkimuksessa on muuttunut hälyttävän nopeasti. Vuonna 2006 Fimealle tehtiin uusien lääketutkimusten aloitusilmoituksia 285, vuonna 2014 vain 128 (1). Suhteessa eniten ovat vähentyneet faasien I ja II tutkimukset. Tutkimusten toimeksiantajien osuudet säilyivät ennallaan, lääketeollisuuden noin 80 %:ssa ja tutkijalähtöisten akateemisten noin 20 %:ssa. Potilaiden määrä lääketutkimuksissa (ilman rokotetutkimuksia) väheni vuosina 2006-13 noin puoleen.

Matti Salo, Matti Eskola

Krympande läkemedelsforskning kräver åtgärder

Finlands starka ställning inom klinisk läkemedelsforskning har försämrats alarmerande fort. År 2006 anmäldes 285 nya läkemedelsundersökningar, år 2014 endast 128 (1). Relativt sett har undersökningarna minskat mest i faserna I och II. Uppdragsgivarnas andelar förblev desamma: ca 80 procent av forskningen initierades av läkemedelsindustrin, ca 20 procent var forskarinitierad akademisk forskning. Antalet patienter i läkemedelsundersökningar (exkl. vaccin) minskade med ungefär hälften 2006-13.

Matti Salo, Matti Eskola

Mikä hidastaa lihavuuskirurgiaa Suomessa?

Lihavuuteen liittyvät sairaudet aiheuttavat kärsimystä ja kuormittavat terveydenhuoltoa. Lisäksi niistä kertyy vuodessa noin 330 miljoonan euron kustannukset. Väestötasolla keskeisin hoitokeino on tavallinen laihdutus. Sairaalloiseen lihavuuteen konservatiivinen hoito ei kuitenkaan yksinään yleensä ole riittävän tehokasta (1). Lihavuuskirurgialla on pitkäaikainen parantava vaikutus lihavuuteen, liitännäissairauksiin ja elämänlaatuun (1,2,3). Se voi myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia. THL:n laajassa katsauksessa lihavuuskirurgian arvioitiin maksavan itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa.

Vesa Koivukangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030