77364 osumaa

Tuberkuloosi-infektion diagnostisten merkkiaineiden karakterisointi

Väitöskirjatyössä selvitettiin M. tuberculosis -pintaproteiinin, heparin-binding-hemagglutiniinin (HBHA), diagnostista käyttömahdollisuutta eroteltaessa rokotetussa väestössä infektion eri asteita. Tarkoituksena oli myös tutkia konsentroinnin vaikutusta M. tuberculosis -bakteerin glykolopidiä, lipoarabinomannaania mittaavan virtsan antigeenitestin ominaisuuksiin aktiivin tuberkuloosin diagnostiikassa sekä selvittää granzyme B:tä, perforiiniä ja gammainterferonia tuottavien sekä CD107a-degranulaatiofaktoria ekspressoivien sytotoksisten T-lymfosyyttien soveltuvuutta infektion asteiden erotteluun. Väitöskirjastyössä selvitettiin myös IFN-γ, IL-17, IL-4, IL-4δ2 ja Forkhead box P3 (FoxP3) -mRNA-ekspressiotasojen toimivuutta infektion asteiden erottelussa.

Laura Savolainen

Angiopoietiinien merkitys sydämensiirteen iskemia-reperfuusiovauriossa

Elinsiirrettä irrotettaessa verenkierto katkaistaan ja elin jäähdytetään kudosvaurion minimoimiseksi. Verenkierron palauttaminen siirteeseen aiheuttaa paradoksaalisesti iskemia-reperfuusiovaurion, johon liittyy verisuoniston seinämän aktivoituminen ja synnynnäisen immuniteetin aiheuttama neutrofiili- ja makrofagivaltainen tulehdusreaktio. Tämä alkuvaiheen tulehdusreaktio altistaa elinsiirteen myöhäisvaiheen krooniselle tulehdusreaktiolle, jonka vuoksi siirteen toiminta voi pettää. Sydän on erityisen herkkä hapenpuutteelle, minkä vuoksi sydänsiirteen iskemia-aika pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä. Pidentynyt iskemia-aika sairaaloiden välisen pitkän matkan tai teknisesti vaikean leikkauksen vuoksi on itsenäinen riskitekijä myöhään kehittyvälle hyljintäreaktiolle.

Simo Syrjälä

Luuytimen mesenkymaalisten kantasolujen systeeminen annostelu

Kantasolujen istutus voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta annostelu verenkiertoon on helposti lähestyttävin ja nopein tapa ja ainoa mahdollisuus sellaisten tautitilojen hoidossa, jossa ei ole tiettyä kohdekudosta. Huolimatta tutkimusten runsaasta määrästä verenkiertoannosteluun ja sitä kautta solujen kohdekudokseen hakeutumiseen vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä ymmärretään puutteellisesti. Erityisenä ongelmana nähdään solujen taipumus hakeutua muiden kohdekudosten kustannuksella runsain määrin keuhkokudokseen, mihin liittyy myös turvallisuusnäkökohtia.

Tuomas Mäkelä

Vasta-aineita tulossa uusille antikoagulanteille

Dabigatraanin (Pradaxa, Boehringer Ingelheim) vasta-aineen idarusitsumabin myyntilupahakemus jätettiin Euroopan lääkeviraston (EMA), Yhdysvaltojen FDA:n ja Kanadan lääkeviranomaisen arvioitavaksi. Vapaaehtoisilla suoritetuissa tutkimuksissa, joissa oli mukana myös ikääntyneitä ja munuaisen toiminnanvajausta sairastavia, idarusitsumabi kumosi nopeasti ja pysyvästi dabigatraanin antikoagulanttivaikutuksen ilman tromboottisia seuraamuksia. Täydentävät tutkimukset on käynnistetty potilailla, joilla on henkeä uhkaava verenvuoto tai äkillisen leikkauksen tarve.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mukolyytteihin voi liittyä anafylaksiaa ja ihoreaktioita

Limaa irrottavina yskänlääkkeinä suun kautta käytetyt bromheksiiniä ja sen metaboliittia ambroksolia sisältävät ja osin ilman reseptiä ostettavat valmisteet voivat aiheuttaa anafylaktisia reaktioita ja vakavia ihosivuvaikutuksia. Euroopan lääkevirasto on selvittänyt asiaa, ja valmisteyhteenvetoihin lisätään varoitukset. Ihosivuvaikutuksina voi ilmetä esimerkiksi erythema multiforme, Stevens-Johnsonin oireyhtymä ja toksinen epidermaalinen nekrolyysi. Haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta pienikin riski on merkittävä, kun osa valmisteista on itsehoitovalmisteita. Käyttöohjeiden korjaukset käsitellään vielä Euroopan komissiossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tulehduskipulääkettä vain harkiten sydäninfarktin jälkeen

Sydäninfarktin jälkeiseen antitromboottiseen lääkitykseen lisätty lyhytkestoinenkin tulehduskipulääkkeiden (NSAID) käyttö lisäsi verenvuotojen ja tromboottisten tapahtumien vaaraa. Vaikka havainto kaipaa vielä varmistusta, sydäninfarktin äskettäin sairastaneelle tulisi määrätä tulehduskipulääkkeitä harkiten. Tanskan kansallisiin terveysrekistereihin perustuvassa tutkimuksessa oli 62 000 äskettäin sydäninfarktin sairastanutta (keskimäärin 67,7-vuotiaita, miehiä 63 %) vuosilta 2002-11. Heidän asetyylisalisyylihapon, klopidogreelin tai antikoagulanttitablettien ja NSAID-valmisteiden käyttönsä infarktin jälkeen selvitettiin. 34 %:lle oli määrätty ainakin kerran NSAID-resepti. NSAID-valmisteita käyttäneillä verenvuotojen esiintymistiheys (tapahtumia/100 potilasvuotta) oli 4,2 (95 %:n LV 3,8-4,6) ja niitä käyttämättömillä 2,2 (2,1-2,3). Vastaavat sydäntapahtumien esiintymistiheydet olivat 11,2 (10,5-11,9) ja 8,3 (8,2-8,4). Sydäntapahtumien ja vuotojen lisääntynyt vaara oli NSAID-valmisteita käyttäneillä ilmeinen riippumatta siitä, mikä antitromboottinen lääke tai NSAID oli käytössä ja kuinka pitkään NSAID-valmisteita oli käytetty. Löydös on tärkeä, koska useita tulehduskipulääkkeitä voi ostaa itselääkitykseen ilman reseptiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030