78456 osumaa

in memoriam: Eero Korhonen 7.8.1930-21.1.2015

Lääkintöneuvos Eero Armas Korhonen syntyi Hyrynsalmella aluelääkäri Armas Korhosen ja sairaanhoitaja Margareta Korhosen poikana. Isä oli seudun ainoa lääkäri tuohon aikaan. Toimialueeseen kuuluivat Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Suomussalmi, joten alue oli varsin laaja. Eero kulki isänsä matkassa kotikäynneillä kesällä autolla ja talvisin hevoskyydillä pitkiäkin matkoja. Tästä syttyi kiinnostus lääketieteeseen.

Tuula Korhonen, Matti Honkala

Neljän vuoden seurantatutkimus helsinkiläisistä ja espoolaisista muistisairaista Palvelujen käyttö, pitkäaikaishoito ja kuolleisuus

Helsingissä käytetään kotihoitoa enemmän, Espoossa perusterveydenhuollon vastaanottokäyntejä. Espoossa kuolleisuus näytti olevan suurempaa ja pitkäaikaishoidon käyttö vähäisempää, mutta erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Vastedes tulisi saada tietoa myös taudin vaikeusasteesta, jotta voitaisiin arvioida, missä määrin erot selittyvät järjestelmään liittyvistä ja missä määrin potilaskohtaisista tekijöistä sekä miten palveluja tulisi kehittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon arkivaikuttavuuden selvittämiselle muistisairauksissa on suuri tarve myös muualla Suomessa.

Ari Rosenvall, Hanna Rättö, Harriet Finne-Soveri, Unto Häkkinen, Merja Juntunen, Jutta Järvelin, Ismo Linnosmaa, Anja Noro, Mikko Kuronen, Antti Malmivaara

Matriksin metalloproteinaasi MMP-7:llä ja -13:lla ennusteellista merkitystä kielisyövässä

Etenkin matriksin metalloproteinaasi MMP-7:llä ja -13:lla näyttäisi olevan ennusteellista merkitystä kielisyövässä. TLR-2, -4 ja -9 -proteiinien ilmentyminen säätelee mahdollisesti kielisyövän invaasiota. Nämä TLR:t ilmentyivät sekä emokasvaimissa, kaulan etäpesäkkeissä että uusiutuneissa kasvaimissa, joten on todennäköistä, että TLR:eilla on jonkinlainen rooli kielisyövän synnyssä ja etenemisessä.

Laura Mäkinen

Uusiin diabeteslääkkeisiin voi liittyä vaikeita nivelkipuja

Yhdysvaltain FDA tiedottaa tyypin 2 diabeteksen hoitoon käytettyihin inkretiinien metabolian estäjiin (DPP-4-estäjät) liittyvistä vaikeista nivelkivuista. Osa 33 potilastapauksesta on julkaistu tieteellisissä lehdissä, ja valtaosa on ilmoitettu FDA:n haittavaikutusrekisteriin vuosina 2006-2013. Vaikeita nivelkipuja on liittynyt kaikkiin käytössä oleviin DPP-4-estäjiin, eli sitagliptiiniin, saksagliptiiniin, linagliptiiniin, alogliptiiniin ja vildagliptiiniin. Nivelkivut ovat alkaneet päiviä, joskus jopa vuosia sen jälkeen, kun lääkitys on aloitettu. Kymmenen potilasta joutui nivelvaivojen vuoksi sairaalaan, ja hoitona on käytetty mm. kortikosteroideja ja tulehduskipulääkkeitä. Nivelvaivat ovat parantuneet noin 4 viikossa, kun lääkitys on lopetettu. FDA lisäsi DPP-4-lääkeryhmään varoituksen nivelkivuista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkeyhdistelmä tehokas pulmonaalihypertensiossa

Ambrisentaanin ja tadalafiilin yhdistelmä vähensi kliinisiä komplikaatioita pulmonaalihypertension hoidossa tehokkaammin kuin kumpikaan yksin. Tutkimuksessa oli 500 potilasta, joita ei ollut aikaisemmin hoidettu tutkittavilla lääkkeillä. Potilaista 253 satunnaistettiin saamaan yhdistelmähoitoa, 126 ambrisentaania ja lumetta sekä 121 tadalafiiliä ja lumetta. Yhdistelmähoitoa saaneilla oli 24 hoitoviikon kuluttua parempi kliininen vaste kuin yhdellä lääkkeellä hoidetuista. Vaste oli parempi myös silloin, kun yhdellä lääkkeellä hoidettujen potilaiden edulliset vasteet laskettiin yhteen. Ambrisentaani ja tadalafiili vaikuttavat keuhkojen valtimoihin laajentavasti eri mekanismeilla, mikä selittänee vahvistuvan yhteisvaikutuksen pulmonaalihypertensiossa. Turvotuksia, anemiaa, nenän tukkoisuutta ja päänsärkyä esiintyi enemmän lääkeyhdistelmällä kuin yhdellä lääkkeellä hoidetuilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat