77364 osumaa

Uudet melanoomalääkkeet voivat antaa paljon, mutta kenelle?

Valtaosa ihomelanoomapotilaista paranee kirurgisella hoidolla. Potilaan kohtalo muuttuu ratkaisevasti, jos tauti leviää lähi-imusolmukkeita etäämmäs. Metastasoineen melanooman lääkehoidon kehitys on ollut pitkään kitukasvuista, mutta nyt on alkanut tapahtua. Metastasoinutta melanoomaa sairastavan potilaan elinajan mediaani on kolmessakymmenessä vuodessa pidentynyt enintään muutaman kuukauden, puolesta vuodesta vajaaseen vuoteen (1). Uusien innovaatioiden myllerryksessä ei tosin sovi unohtaa, että pieni joukko potilaita, 2-7 %, on elänyt yli viisi vuotta perinteisilläkin melanoomalääkkeillä, solunsalpaajilla, alfa-interferonilla ja interleukiini 2:lla (2). Osa heistä on jopa parantunut.

Meri-Sisko Vuoristo

Vanhusten unettomuuden syitä on aktiivisesti etsittävä

Pitkäaikaisen unettomuuden ilmaantuvuus näyttää suurenevan iän myötä, ja yli 65-vuotiailla se on noin 5 % vuodessa (1). Ihmisen vanhetessa unen rakenteessa tapahtuu fysiologisia muutoksia, kuten syvän perusunen ja vilkeunen vähenemistä, yöllistä heräilyä ja vuorokausirytmin aikaistumista. Valvetilan yhtäjaksoinen ylläpitäminen pitkään käy vaikeammaksi ja torkahtelut ja päiväunet ovat tavallisia, jolloin yöunen kesto lyhenee (2). Subjektiiviset kokemukset unettomuudesta ovat vanhuksilla tavallisia, ja normaalit yölliset heräilyt voidaan kokea unettomuudeksi. Unihäiriöiden taustalla voi olla yleissairauksia, neurologisia ja psykiatrisia sairauksia. Lisäksi moninaiset lääkehoidot lisäävät unihäiriöiden riskiä (3).

Hanna-Mari Alanen, Esa Leinonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030