78456 osumaa

Anafylaksiakuolemia useimmin aiheuttavat lääkkeet

Kuolintodistuksiin perustuneessa yhdysvaltalaistutkimuksessa vuosilta 1999-2010 todettiin, että lääkkeet liittyivät yli puolessa tapauksista (58,8 %) anafylaksiakuolemiin. Lääkkeistä yleisimpiä olivat penisilliini, kefalosporiinit ja sulfat. Seuraavina olivat diagnostiset röntgenkontrastiaineet, syövän kemoterapia-aineet, seerumit, opioidit, verenpainelääkkeet, tulehduskipulääkkeet ja anesteetit. Kaikkien kuolemaan johtaneiden anafylaksiatapausten määrä oli vuosina 1999-2001 0,27 tapausta/miljoonaa kuolemaa kohti. Vuosina 2008-2010 vastaava luku oli 0,51. Kasvun arveltiin johtuvan ensisijassa lääkkeiden käytön lisääntymisestä. Puutteellinen ja virheellinen raportointi ja koodausvirheet saattoivat heikentää löydöksien luotettavuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bupropioniin varoituksia Australiassa

Australian lääkeviranomainen TGA lisää tupakasta vierottamiseen käytettyyn bupropioniin (Zyban, GlaxoSmithKline) varoituksia sydänsairauksista. Australiassa on todettu vakavia, välitöntä hoitoa vaatineita verenpaineen kohoamistapauksia, kun bupropionia on käytetty yksistään tai yhdessä nikotiinikorvaushoidon kanssa. Osalla potilaista on ollut verenpainetauti, mutta ei kaikilla. Lisäksi korostetaan, että kokemuksia on rajallisesti potilaista, jotka ovat sairastaneet äskettäin sydäninfarktin tai joilla on epävakaa sydänsairaus. Bupropionin käyttäjien verenpainetta kehotetaan seuraamaan, erityisesti jos potilaalla on verenpainetauti. Kun lääkettä käytetään yhdessä nikotiinilaastarien kanssa, verenpainetta tulisi seurata viikoittain. Muutokset valmisteyhteenvedossa perustuvat ilmoitettuihin haittavaikutuksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimustuloksiin lisää läpinäkyvyyttä

Euroopan lääkevirasto hyväksyi käytännön, jonka mukaan vuoden 2015 alusta uuden lääkkeen hyväksymisen perusteena olevat kliiniset tutkimukset julkaistaan. Näin pyritään varmistamaan, että hyväksymispäätöksestä riippumattomat asiantuntijat voivat tarkastella tieteellistä näyttöä lääkkeestä esitetyistä väitteistä. Muutama vuosi sitten influenssalääke oseltamiviiristä (Tamiflu, Roche) vaadittiin arvioitavaksi kaikki tutkimukset. Valmistaja väitti lääkkeen tehoavan, mutta tutkijat esittivät epäilyjä. Uudessa käytännössä lääkkeen valmistaja voi edelleenkin poistaa tutkimusaineistosta osia. Näin voidaan tehdä rajatuissa tapauksissa, kun tiedot ovat kaupallisesti luottamuksellisia. Käytössä olevilla lääkkeillä tehdyt tutkimukset jäävät menettelyn ulkopuolelle. Kriitikot pitävät muutosta askeleena oikeaan suuntaan, mutta ei riittävänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Matkapahoinvointilääke ja näköhäiriöt

Tanskan lääkeviranomainen Sundhedsstyrelsen muistuttaa skopolamiinia sisältävään depotlaastariin (Scopoderm, Novartis) liittyneistä visuaalisista hallusinaatioista ja muista näköhäiriöistä, kuten kaksoiskuvista. Niiden ilmetessä laastari on poistettava, ja oireiden jatkuessa potilas on toimitettava sairaalaan. Haittavaikutukset on kuvattu valmisteyhteenvedossa. Lääkkeen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 10-vuotiailla. Valmiste on tarkoitettu matkapahoinvoinnin ohella merisairauden oireiden hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimustulosten ilmoittamatta jättäminen

Merkittävä osa terveydenhuollon vaaratapahtumista on tiedonsiirron ongelmia. Tiedonsiirron ongelmia tapahtuu terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä, kun aikaisemmat tutkimustulokset taikka hoito-ohjeet jäävät huomioimatta hoitovastuun vaihtuessa. Tiedonsiirron ongelmia on usein myös potilaan ja hoitoa toteuttavan henkilökunnan välillä. Potilaalle voi jäädä epäselväksi, miten tutkimustuloksista tiedotetaan hänelle tai keneen hänen tulee olla yhteydessä saadakseen tietoa jatkohoidosta. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa otetaan kantaa tilanteeseen, jossa diagnostisten tutkimusten tuloksen ilmoittaminen potilaalle on viivästynyt.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Tieteellisen julkaisemisen perusopinnot

Julkaise tai tuhoudu! tuntuu aluksi liian hurjalta nimeltä kirjalle, joka alkaa Kiinan ja Intian varhaisista sivilisaatioista ja antiikin Kreikasta. Nykyistä tieteellistä julkaisukulttuuria pohjustetaan yliopistojärjestelmän synnyllä ja yliopistojen kehittymisellä nykyisin tunnetuiksi sivistysyliopistoiksi. Tieteellisten seurojen perustamisen myötä syntyivät myös ensimmäiset tieteelliset julkaisut.

Pertti Saloheimo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat