Ohjeita ja rajoituksia mikrobilääkkeille eläinlääkinnässä

Euroopan lääkelaitos EMA Lontoossa on julkaissut alustavat ohjeet lausunnoille mikrobilääkkeiden käytöstä eläinlääkinnässä. Mikrobilääkeresistenssin ehkäisemiseksi ja infektioiden torjumiseen tarvittavien lääkkeiden tehon varmistamiseksi on välttämätöntä siirtyä huolellisesti harkittuun mikrobilääkkeiden käyttöön. Ohjeissa mikrobilääkkeet esitetään jaettavaksi kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmään kuuluvien mm. penisilliinin, tetrasykliinin, rifamysiinin tai erytromysiinin käyttöön eläinlääkinnässä liittyy vain matala tai rajoittunut vaara kansanterveydelle, mutta lääkinnällisen käytön on oltava vastuullista ja valvottua. Toisen ryhmän aineiden, kuten 3-4. polven kefalosporiinien ja fluorokinolonien käyttö eläinlääkinnässä muodostaa edellisiä suuremman riskin kansanterveydelle. Kolmannen ryhmän lääkkeitä kuten karbapeneemeja, glykopeptidejä (vankomysiini) ja uusimpia kefalosporiinijohdoksia ei ole hyväksytty eläinlääkintään. Ohjeiston vuosia jatkuneen kehittelyn arviointi- ja valmisteluasiakirjat ovat luettavissa Euroopan lääkelaitoksen sivuilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Keski-ikäisen miehen pitkittynyt yskä - osa 2

35-vuotias tupakoimaton mies hakeutui yleislääkärin vastaanotolle kärsittyään kuukauden ajan puuskittaisesta kuivasta yskästä.

Raili Kauppinen

Kaikki lääkärit tarvitsevat johtamiskoulutusta

Hyvä johtaminen on terveydenhuollon toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Lääkäriliiton hallitus hyväksyi päivitetyn suosituksen terveydenhuollon johtamisesta ja lääkärin asemasta terveydenhuollossa kokouksessaan 22.8.2014.

Marjo Parkkila-Harju

Irtisanomista seurasi oikeusprosessi

- Päätin riitauttaa irtisanomiseni, sillä pidin sitä laittomana. Toivon, ettei tämä enää toistu kenellekään. Siksi päätin myös kertoa asiasta, dosentti Anni Virolainen-Julkunen sanoo. Virkamieslautakunta piti irtisanomista laittomana, mutta THL:n vaatimuksesta käsittely jatkuu KHO:ssa.

Itsetutkistelua taidenäyttelyssä

Salon Veturitalli on taas saanut huomattavan näyttelykokonaisuuden, Olli Lyytikaisen näyttelyn. Nuorena menehtynyt Lyytikäinen ehti saavuttaa peräti kulttiaseman yhteisössään, hän oli taitava keskustelija ja mielenliikkeiden kuvaaja.

Veikko Karskela

Hyvä tietopaketti kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä

Tämä on ensimmäinen suomenkielinen opas kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Runsaasti esimerkkejä sisältävä kirja valottaa sairaudenkuvan monimuotoisuutta terveydenhuollon ammattilaisille, potilaille ja heidän omaisilleen.

Hanna Valtonen

Joka lääkärille perustietoa herkkyydestä

Kohdatessamme itsessämme tai toisissa mielen ristiriitoja ja ongelmia olemme kovin alttiita patologisoimaan ja normittamaan niitä. Mielen herkkyys, ahdistuneisuus, masentuneisuus ja jännittäminen ovat tavallisia arkielämän tunteita, joita kohtaamme myös vastaanotoilla - jos olemme siihen valmiita ja virittyneitä. Helppoa ei ole kuitenkaan pitää mielessä tuttua aksioomaa: Meidän on hoidettava potilasta, jolla on oireita, eikä oireita, joita hänellä on.

Ilpo Lahti

Erinomainen opas jungilaisuuteen

Kirja on ensimmäinen suomalaisen suomeksi kirjoittama johdatus jungilaiseen psykoterapeuttiseen ajatteluun ja työtapaan. Kyseessä on kokeneen psykoanalyytikon henkilökohtainen, mutta yleisesti käyttökelpoinen perusopas C. G. Jungin keskeiseen käsitteistöön ja sen kliiniseen soveltamiseen.

Liisa Wahlbeck

Käytännönläheinen opas muistisairaan hoidosta

Teos kuuluu Duodecimin Hyvä hoito -sarjaan, jonka tarkoituksena on kuvata käytännönläheisesti sairauksien hoitoa ja hyvän elämän toteutumista sairaudesta huolimatta. Positiivinen otsikko korostaa kuntoutumista, ja kirja avaa konkreettisesti uutta näkökulmaa: muistisairauden toteaminen ei merkitse elämän loppua vaan sen uudelleen muotoutumista. Hoidon perustana korostetaan hyvää arkea ja läheisten tukea.

Minna Riekkinen

Professionalismin käsite ei aukea

Kirjan toimittaja Catherine D. Deangelis on peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja, joka opiskeli sittemmin lääkäriksi, päätyi John Hopkins -yliopiston pediatrian professoriksi ja varadekaaniksi sekä toimi myös JAMA:n ensimmäisenä naispuolisena päätoimittajana vuosina 2000-2011. Teoksen yhdessätoista artikkelissa käsitellään professionalismia mm. amerikkalaisen lainsäädännön, potilas-lääkärisuhteen, luottamuksen, uskonnon ja potilaan näkökulmista. Pisin kappale käsittelee professionaalisuutta sairaanhoitajan työssä, mikä selittynee toimittajan sairaanhoitajataustalla.

Raimo Puustinen