Diabeteslääke empagliflotsiinin hyväksyminen viivästyy

Yhdysvaltojen lääkeviranomainen (FDA) ei hyväksynyt glukoosin takaisinimeytymistä munuaisissa estävää empagliflotsiinia (BI 10773, Lilly/Boehringer Ingelheim) tuotteen valmistajaan liittyneiden ongelmien vuoksi. Lääkkeestä esitettiin kymmenen kliinistä tutkimusta, joihin on osallistunut 13 000 tyypin 2 diabetespotilasta. Valmistaja uskoo ratkaisevansa valmistukseen liittyvät ongelmat. Empagliflotsiinin myyntilupahakemus jätettiin myös Euroopan lääkeviraston käsiteltäväksi viime vuoden kesäkuussa. EU-maissa käyttöön on tullut mm. samalla vaikutusmekanismilla toimiva dapagliflotsiini (Forxiga, AstraZeneca).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko diabeteslääkkeen pitkävaikutteisuus etu?

Tyypin 2 diabeteksen hoitoon kehitettyjen inkretiinimimeettien (GLP-1-agonistien) vaikutuksen kestoa on pidennetty asteittain. Toiveena on ollut parantaa hoitomyöntyvyyttä ja verensokerin kontrollia. Eksenatidi tuli käyttöön vuonna 2005 kahtena päivittäisenä pistoksena, liraglutidista saatiin kerran päivässä otettava pistos, seuraavaksi eksenatidista kehitettiin viikoittain käytettävä valmiste ja nyt pyritään kerran kuukaudessa otettaviin pistoksiin. Äskettäin julkaistut tutkimustulokset (Phase III HARMONY-7 ja DURATION-6) eivät yksiselitteisesti tue näkemystä, että pistoksien harventaminen johtaisi parempaan diabeteksen hoitotasapainoon. Syitä tähän ei vielä täysin tunneta. Harvemmin pistettynä lääkkeen kerta-annos suurenee, mikä voi lisätä pistospaikalla ihon ärsytystä. Tiettyyn pistosrutiiniin tottunut potilas ei aina halua vaihtaa uuteen tuotteeseen. Lisätutkimukset ovat tarpeen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Löytyikö Ebolaan lääke?

Nopeasti kuolemaan johtavaan verenvuotokuume Ebolaan ei ole lääkehoitoa, mutta nyt testataan ihmisillä anti-Ebola-viruslääkettä (TKM-Ebola, Tekmira Pharmaceuticals). Vaiheen I lumeverrokkitutkimuksissa on 56 osanottajaa. Apinoilla tehdyissä tutkimuksissa lääke on tarjonnut jopa 100-prosenttisen suojan. Ebolan aiheuttaa nauhaviruksiin (filovirukset) kuuluva mikrobi, joka tarttuu eläimistä ihmisiin. Tartunnan siirtäjää ihmiseen tai viruksen säilymöä (reservuaaria) ei tunneta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkärin ammatillinen kehitys on aina kesken

Lääkäriliitto päivittää täydennyskoulutussuosituksensa kevään aikana. Viimeisin suositus on vuodelta 1999. Sen mukaan lääkärillä tulee olla oikeus käyttää työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen vähintään 10 työpäivää vuodessa. Tämän lisäksi työaikaan kuuluvaa täydennyskoulutusta tulee olla vähintään viisi tuntia viikossa.

Eveliina Ronkainen

Kollegiaalisuuden ydintä etsimässä

Suomen lääkärimäärä kasvaa ja lääkärikunta fragmentoituu, mutta kollegiaalisuus yhdistää kaikkia lääkäreitä työpaikasta, toimenkuvasta tai työskentelysektorista riippumatta.

Maria van der Meer

FiMnet uudistuu

FiMnet-palvelu uudistuu vaiheittain tämän vuoden aikana. Uusitun palvelun ensimmäinen versio julkaistaan 1. huhtikuuta. Sivustolle kirjautumisen osoite pysyy tutussa muodossa www.fimnet.fi.

Sari Kosonen

Kurssi kaularankapotilaan hoidosta oli Lääkäripäivien paras

Lääkäripäivien 2014 koulutuspalkinto myönnettiin kurssille Hoidettavana kaularankapotilas.

Maria van der Meer

in memoriam: Ilmo Louhimo 17.2.1931-3.2.2014

Professori Ilmo Louhimo kuoli 3.2.2014 kotonaan Espoossa pitkän vaikean sairauden jälkeen 82-vuotiaana. Hän syntyi Artjärvellä 17.2.1931 opettajaperheeseen, tuli ylioppilaaksi Lahden lyseosta 1949 ja lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1956. Hän suuntautui heti kirurgiaan toimien apulaislääkärinä HYKS:n klinikoilla ja Lontoon Hammersmithin sairaalassa. Erikoistuttuaan kirurgiaan 1963 ja lastenkirurgiaan 1969 hän toimi Helsingin Lastenklinikan kirurgian osastolla erikoislääkärin viroissa 1969 alkaen, vastaten erityisesti lasten sydänkirurgiasta. Hän siirtyi eläkkeelle ylilääkärinä 1996.

Jaakko Perheentupa, Heikki Sairanen, Leena Tuuteri, Jarmo Visakorpi

Vesivärikursseja kollegoille 15 vuotta

Yksi aikakausi päättyi heinä-elokuun vaihteessa 2013. Pirjo ja Hannu Jokela ovat vetäneet kursseja Himalansaaressa vuodesta 1998 alkaen. He järjestivät yhdessä Lääkäreiden kulttuuriseuran kanssa viimeisen vesivärikurssin Himalansaaressa Sinisen Saimaan Taideinstituutissa.

Iiro Kilpikari

Mikä ihmeen post-hyvinvointivaltio?

Terveydenhuollosta käytävän keskustelun useissa puheenvuoroissa korostetaan ensisijaisena poliittisena tehtävänä pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämistä. Toiset taas haluaisivat avata vapaammat sote-markkinat. Myös kiista potilaan roolista on kiivasta. Kuluttajaliike on muokannut potiluutta aikansa eläneestä ahtaasta roolista kohti aktiivista, oikeuksistaan tietoista ja valintoihin kykenevää kuluttajaa. Kuluttajuus on noussut keskeiseksi puhetavaksi ja käytäntöjen normiksi vastaanottotyössä, missä lääkäreille tulee uusia tehtäviä monenlaisten vertaisasiantuntijuuksien välisissä keskusteluissa terveydestä ja hyvästä hoidosta.

Marja-Liisa Honkasalo