78775 osumaa

Biologinen lääke tulossa osteoporoosiin?

Ihmisen monoklonaalinen vasta-aine romosotsumabi (AMG 785/CDP 7851, Amgen/UCB) sitoutuu luussa osteoblastien aktiivisuutta estävään sklerostiiniin, jolloin luunmuodostus lisääntyy. Yli vuoden kestoisessa satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa romosotsumabi lisäsi kerran kuukaudessa tai joka kolmas kuukausi ihon alle injektioina annettuna luun mineraalipitoisuutta ja luunmuodostusta vaihdevuosien jälkeisestä osteoporoosista kärsivillä potilailla, joilla luun mineraalipitoisuus oli pieni. Vaikutus näkyi kaikilla käytetyillä annoksilla (70, 140 tai 210 mg), mutta luun mineraalitiheyden lisäys lannerangassa oli suurin (11,3 %) annoksen ollessa 210 mg kerran kuukaudessa. Vastaava lisäys oli alendronaattia (70 mg:n tabletti kerran viikossa) käyttäneillä 4,1 % ja päivittäisiä ihonalaisia teriparatidi-injektioita saaneilla 7,1 %. Lumeinjektioita saaneilla mineraalitiheys pieneni 0,1 %. Romosotsumabin luunmuodostusta edistävä vaikutus oli suurin hoidon alussa, ja myöhemmin se väheni, mutta luun resorptiota vähentävä vaikutus säilyi koko hoidon ajan. Lisätutkimusta tarvitaan vielä siitä, vähentääkö hoito murtumariskiä ja onko pitkäaikaislääkitys turvallista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Anastrotsoli vähensi sairastumista rintasyöpään

Vaihdevuosien jälkeinen 5 vuotta kestänyt hoito aromataasinestäjä anastrotsolilla puolitti suuressa sairastumisriskissä olevien naisten rintasyöpätapaukset lumehoitoon verrattuna (riskisuhde 0,47, 95 %:n LV 0,32-0,68, p < 0,0001). Satunnaistetussa lumekontrolloidussa 18 maata käsittäneessä tutkimuksessa (2003-2012) oli mukana yli 3 800 iältään 40-70-vuotiasta naista, joista 1 920 sai päivittäin 1 mg anastrotsolia ja 1 944 kaltaistettua lumelääkettä. Rintasyöpälöydökset varmistettiin histologisesti. Viiden vuoden seurannassa rintasyöpään sairastui 40 naista (2 %) anastrotsoliryhmässä ja 85 naista (4 %) lumeryhmässä. Haittavaikutuksissa tai kuolleisuudessa ei ollut eroja ryhmien kesken. Tutkimuksen rahoittivat kansalliset tutkimuslaitokset, Sanofi-Aventis ja Astra Zeneca.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

E-resepti puhuttaa

Suomessa on 24 000 lääkäriä, joista 20 000 on työikäisiä. Kaikilla on oltava mahdollisuus hoitaa potilaita ja määrätä lääkkeitä. Olemme nyt siirtymässä e-reseptijärjestelmään, josta voitaisiin poiketa vain jos tietoliikennejärjestelmä ei toimi. Työikäisistä lääkäreistä 65 % on työssä julkisissa sairaaloissa tai terveyskeskuksissa, jotka ovat sähköisessä lääkemääräysjärjestelmässä jo. Heistä noin 4 000 toimii sivutoimisesti yksityisessä terveydenhuollossa. Päätoimisesti yksityisessä terveydenhuollossa toimii 18 % lääkäreistä. Isot yksityiset lääkärikeskukset siirtyvät sähköisen lääkemääräyksen käyttöön 1.4.2014 mennessä. Yksityislääkäreistä joka viides toimii pienissä alle 500 reseptiä vuodessa määräävissä yksiköissä, joiden tulee myös liittyä e-reseptijärjestelmään mahdollisesti vuoden 2016 alkuun mennessä. He tarvitsevat sähköisen lääkemääräyksen tekemiseen kevyemmän web-sovelluksen, joka toimisi joko erillisenä tai osana potilastietojärjestelmää. Lääkärit määräävät reseptilääkkeitä myös työpaikkansa ulkopuolella ja potilaille, jotka eivät ole työpaikan potilastietokannassa. Lisäksi useammalla tuhannella lääkärillä ei ole potilastietojärjestelmää työtehtävissään tai he ovat jääneet eläkkeelle. Kaikilla näillä lääkäreillä tulisi olla erillinen web-pohjainen järjestelmä käytössään. Niitä on alettukin kehittää ja ensimmäistä odotetaan markkinoille jo ennen kesää 2014.

Marjut Laurikka-Routti

in memoriam: Ilppo Olavi Valle
11.3.1934-19.8.2013

Olavi osasi kirjoittaa hyvin, paitsi tieteellistä tutkimusta, myös ajatuksistaan ja tunteistaan. Hän kirjoitti läheisilleen usein kirjeitä esimerkiksi syntymäpäivien yhteydessä. Viime keväänä 50-vuotispäivieni aikaan isä kirjoitti Rakkauskirjeen tyttärelleen. Itse kirjoitin sellaisen isälle hautajaisiin, ja nyt muokattuna Lääkärilehteen. En tässä käsittele Olavin uraa silmälääkärinä, vaan rakkaana ja läheisenä ihmisenä.

Tarja Valle-Kuusela

in memoriam: Martti Johannes Kormano
30.12.1941-5.11.2013

Yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista radiologian tutkijoista, professori Kormano menehtyi 5.11.2013 vaikean sairauden murtamana. Professori Martti Kormano syntyi Savonlinnassa sota-orpona vuonna 1941. Hänen isänsä, talvisodan veteraani, oli kaatunut neljä kuukautta aiemmin ja hänen äitinsä oli vielä evakkomatkalla Lahdenpohjalta. Hän varttui Kurikassa isoisänsä evakkomaatilalla ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1960.

Peter Dean, Hannu Aronen, Erkki Svedström

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat