Ei vielä antibioottia selkäkipuun

Kollegat Kimmo Mattila ym. käsittelivät Lääkärilehden 37/2013 pääkirjoituksessa (s. 2259) selkäkipua koskevaa tanskalaistutkimusta, joka on synnyttänyt maailman selkäyhteisössä vilkkaan keskustelun. Tutkimuksen mukaan krooninen lanneselkäkipu, johon liittyy välilevytyrä ja saman välin Modic 1-muutos, on todennäköisesti infektioperäinen ja hoidettavissa antibiootilla (1). Tutkimus antaa toivoa tiettyjen potilaiden selkäkivun hoitoon. Toisin kuin pääkirjoittajat antavat ymmärtää, se ei kuitenkaan oikeuta antibioottihoidon yleistämistä eikä edes sen kokeilemista vielä, sillä moni yksityiskohta on selvittämättä.

Jarkko Halme

Antibioottia harkiten

Kiitämme kollega Halmetta hyvistä kommenteista pääkirjoitukseemme ja kahteen siihen liittyvään tanskalaisartikkeliin (1,2). Tarkoituksemme oli tuoda selkeästi esille, että kannatamme antibioottihoitoa vain sellaisille potilaille, jotka täyttävät sisäänottokriteerit joko toiseen tai molempiin näistä tutkimuksista, ja joita muut hoidot eivät ole auttaneet. Ymmärrämme kuitenkin kollega Halmeen huolen siitä, että kirjoituksemme voi rohkaista villejä antibioottikokeiluja kroonisista selkäkivuista kärsiville potilaille. Korostimme kirjoituksessa, että lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan, ennen kuin nykyisiä hoitokäytäntöjä on syytä muuttaa.

Kimmo Mattila, Mika Paavola, Teppo Järvinen

Keskussairaaloita on kehitettävä

Erikoislääkäripula on vienyt keskussairaalat kasvavaan kriisiin ja vajaamiehityksen takia joidenkin potilasryhmien hoito on siirretty toisaalle. Onkologia on hyvä esimerkki tästä. Pian asuinpaikka ja onkologitilanne määräävät syöpäpotilaiden hoitoa.

Antti Jekunen

Pitkää ikää - mutta missä kunnossa?

Yhdysvalloissa on jo vuosikymmeniä seurattu syntymäkohortti kohortilta, miten terveen elinajan odote tai toiminnanvajeiset elinvuodet ovat kehittyneet. Tuoreimmassa selvityksessä on myös vertailua muihin maihin, mm. Suomeen.

Kaisu Pitkälä

Aseiden saatavuus vaikuttaa itsemurhiin

Sveitsin puolustuksen perustana on miliisijärjestelmä. Asevelvolliset miehet kouluttautuvat maanpuolustukseen kursseilla ja viikonloppuisin ja säilyttävät asevelvollisuusajan rynnäkkökivääriä kotonaan. Asevelvollisuusajan jälkeen heillä on mahdollisuus lunastaa ase itselleen korvausta vastaan.

Tero Taiminen

Kun leikkauspotilaan sydän pysähtyy

Sydämenpysähdys ja elvytys leikkauksen aikana tai jälkeen ovat aina hoitoyksikölle haaste, ja tulokset vaihtelevat potilaan perussairauden mukaan. Elektiivisessä kirurgiassa tapahtuu 1-5 sydämenpysähdystä tuhatta leikkausta kohti. Muualla kuin sairaalassa sattuneen sydämenpysähdyksen yleisin syy on rytmihäiriö, kun taas kirurgisella potilaalla usein sydämenpysähdystä edeltävät hypotensio, eletrolyyttihäiriöt, sokeritasapainon muuttuminen, hengityksen vajaatoiminta ja sepsis - kaikki tuttuja ongelmia erityisesti vanhusten leikkausten jälkeen.

Hannu Paajanen

Lääkkeet tehoavat uuden laskimotukoksen ehkäisyssä

Meta-analyysi laskimotukoksen uusiutumisen ehkäisytutkimuksista ei yllätä, vaan lääkehoito päihittää seurannan. Kunnianhimoiseen analyysiin otettiin 12 tutkimusta, joissa tukosten ehkäisy oli ollut käytössä vähintään 3 kuukauden ajan noin 12 000 potilaalla. Tutkimuksissa lääkkeinä oli käytetty varfariinia, rivaroksabaania, apiksabaania ja asetyylisalisyylihappoa sekä jo käytöstä poistettua ksimelagatraania.

Marko Vesanen

Metformiinista apua eturauhassyöpään

Diabeteslääke metformiinilla näyttää olevan tehoa syövän hoidossa. Rintasyövän hoitoa sillä tutkitaan jo satunnaistetussa asetelmassa. Nyt julkaistussa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että metformiinin käyttö vähentää kuolleisuutta eturauhassyöpään.

Sirkku Jyrkkiö

Keuhkovaltimoiden verenpainetauti ja krooninen tromboembolinen keuhkoverenpainetauti
Harvinaiset, mutta tärkeät kohonneen keuhkoverenpaineen aiheuttajat

Keuhkovaltimoiden verenpainetauti (PAH) on harvinainen ja vakava sairaus, jonka lääkehoito on kehittynyt merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Krooninen tromboembolinen keuhkoverenpainetauti (KTEPH) kehittyy noin 1-4 %:lle keuhkoembolian sairastaneista. Se tulee tunnistaa muista kohonneen keuhkoverenpaineen aiheuttajista, koska siihen on olemassa tehokas kirurginen hoito, keuhkovaltimoiden endarterektomia.

Katriina Kahlos, Maija Halme, Anu Turpeinen, Tom Pettersson, Maila Turanlahti, Riitta Luosujärvi, Pentti Korhonen, Tapani Vihinen, Maija Kaartinen, Kirsi Majamaa-Voltti, Eija-Riitta Salomaa, Markku Kupari

Raskaana olevan keuhkotuberkuloosi

Raskaana olleen maahanmuuttajataustaisen naisen ensimmäiseen raskauteen liittyi toisesta raskauskolmanneksesta alkaen ruokahaluttomuutta ja laihtumista sekä anemiaa.

Tuula Hannila-Handelberg, Hannele Kotilainen