Pehmytkudoskasvainten leikkaukset entistä säästävämpiä

Pahanlaatuisten pehmytkudoskasvainten hoito on kehittynyt kaikilla rintamilla. Amputaatio pystytään välttämään yhä useammin, kertoo professori Erkki Tukiainen.

Postbariatrisen 
plastiikka­kirurgian tarve lisääntyy

Vatsan muotoiluleikkausten tarve on kasvanut nopeasti laihdutusleikkausten myötä. Potilasryhmän kasvaessa täytyy päättää, lisätäänkö ­resursseja vai tiukennetaanko kriteereitä, plastiikkakirurgi Janne Jyränki sanoo.

Kohdun myoomien syntymekanismia selvitetty

NEJM-lehdessä julkaistu suomalaistutkimus selvitti myoomien syntymekanismia. Tieto voi auttaa lääkehoidon kehittämisessä.

Veripalvelu sulkee toimipisteitään

Kahdeksan toimipisteen sulkemisen taustalla on sairaaloiden vähentynyt verentarve. Tarvetta on supistanut muun muassa leikkausmenetelmien kehittyminen ja päivittynyt tieto leikkauspotilaan riittävästä hemoglobiinitasosta.

Yliopistosairaalat huolissaan omistuspohjasta sote-uudistuksessa

Yliopistosairaanhoitopiirien johtajat vaativat laajan omistuspohjan turvaamista palvelurakenneuudistuksessa.

Luottamuksesta on pulaa

Luottamus tekee kaiken mahdolliseksi. Luottamuksen puute jähmettää kaiken paikoilleen.

Hannu Ollikainen

Brist på förtroende

Med förtroende blir allt möjligt. Där förtroende saknas stannar allt upp.

Hannu Ollikainen

Plastiikkakirurgian on saatava kehittyä julkisessa terveydenhuollossa

Ensimmäinen Suomessa raportoitu plastiikkakirurginen leikkaus tehtiin 250 vuotta sitten, huhtikuussa 1763. Kyseessä oli huulihalkion korjaus, ja potilas kuvasi sen itse (1). Virallisesti plastiikkakirurgia on ollut kirurgian suppea erikoisala 65 vuotta. Kehitys kaikkien yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden palvelutarjontaan kuuluvaksi erikoisalaksi on ollut merkittävä (2). Surullisen usein kuitenkin kollegat ja terveydenhuollon johtajatkin muodostavat käsityksensä plastiikkakirurgin työnkuvasta iltapäivälehtien otsikoista tai keskustelupalstoilta saamansa tiedon pohjalta. Erikoisalan monipuolisuus ja arvostuskin kärsivät "valeplastiikkakirurgien" toiminnan antamasta leimasta.

Tarja Niemi

DSM-5 valmistui viimein

American Psychiatric Association (APA) julkaisi 18.5.2013 mielenterveyden häiriöiden luokituksensa uusimman version DSM-5:n (1) kokouksessaan San Franciscossa; samalla muuttui numeroinnin merkintä. DSM-IV ehtikin palvella jo 19 vuotta. Suomessa mielenterveyden häiriöiden luokittelu perustuu WHO:n ICD-10-tautiluokitukseen, joten välittömät vaikutukset jäänevät meillä vähäisiksi. DSM-5:een johtanut prosessi ja siinä tehdyt linjaukset ovat silti merkittäviä myös Suomessa.

Erkki Isometsä, Tiina Paunio

Tyhjäkäynti maksaa

Helsingin terveyskeskuksissa jäi perumatta viime vuonna yli 11 000 lääkärin vastaanottoaikaa. Sakkomaksun lähettämiskäytännöt vaihtelevat sekä julkisissa että yksityisissä toimipaikoissa.

Suvi Sariola