Lapsen kehityspoikkeama ei aina vaadi diagnoosia

Kun lääkäri huomaa kehitysneurologisen häiriön, ei välttämättä tarvita tarkkaa diagnoosia kuntoutustoimien aloittamiseksi, ­toteaa lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Aulikki Lano HUS:n Lasten ja nuorten sairaalasta.

Peruspalveluministeri Huovinen: Ensin rakenne, sitten rahoitus

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituskysymys jää seuraavan hallituksen ratkaistavaksi, sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Hänen mukaansa sote-rakenteen uudistuksessa on niin paljon tehtävää, ettei nykyinen hallitus ehdi syventyä rahoitukseen.

Kuormittava työ keski-iässä saattaa vaikuttaa terveyteen vanhana

Tutkijoiden mukaan keski-iän huonoa työkykyä voidaan pitää varoitusmerkkinä toimintakyvyn vaikeuksista myöhemmällä iällä.

Sosiaalityöntekijä sovittaa 
lääkärin ohjeet potilaan arkeen

Audiologi Voitto Kotille sosiaalityöntekijät Merja Mustaniemi (vas.) ja Eevi Apponen ­kuuluvat töissä tärkeimpiin kumppaneihin. Onnistunut tiimityö auttaa nivomaan sairauden hoidon potilaan muuhun elämään.

Onko paastopäivistä hyötyä?

Tuoreimpiin laihdutustrendeihin kuuluu jaksottainen paasto eli 5:2-dieetti. Apulaisprofessori Kirsi Pietiläisen mukaan pätevää näyttöä dieetin hyödyistä ei ole. Sen sijaan ruokahifistely voi tuottaa joillekin ihmisille ongelmia.

Optikkojen ja silmälääkärien 
kiista jatkuu

Silmälääkärien mielestä lisäkoulutuskaan ei anna ?optikoille valmiuksia tulkita silmänpohjakuvia. Vaarana heidän mukaansa on, että silmätauteja jää tunnistamatta.

Psykoosilääkkeistä diabetesriski lapsille ja nuorille

Psykoosilääkkeiden käyttö voi moninkertaistaa riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen, Lancetissa julkaistusta tutkimuksesta ilmenee.

Hallintouskoa täytyy horjuttaa

Suomalainen luottaa lujasti hallintoon. Tähän on hyvät historialliset perusteet. Pätevä ja riippumaton virkamieskunta on merkinnyt turvaa sekä poliittista mielivaltaa vastaan että yhteiskunnallisten kriisien aikoina.

Hannu Ollikainen

Förvaltningstron måste rubbas

Finländaren förtröstar på förvaltningen. För det finns det goda historiska skäl. En kompetent och oavhängig tjänstemannakår har erbjudit skydd mot politiskt godtycke och trygghet i samhälleliga orostider.

Hannu Ollikainen

Lihavuus laskuun

Suomalaisen aikuisväestön paino on noussut 1970-80-luvulta lähtien. Kymmenen viime vuoden aikana kehitys on tasaantunut, mutta liian korkealle tasolle. Miehistä yli 60 % ja naisista noin puolet on vähintään ylipainoisia ja viidesosa aikuisista on lihavia (1). Leikki-ikäisistä lapsista joka kymmenes ja kouluikäisistä joka viides on ylipainoinen (2).

Päivi Mäki, Kirsi Pietiläinen, Aila Rissanen