78777 osumaa

Itä-Saksan lääketutkimuksia selvitellään

Berliinin muurin murtuessa vuonna 1989 DDR:ssä oli käynnissä länsisaksalaisten, sveitsiläisten ja yhdysvaltalaisten yritysten lääketutkimuksia, ja niiden haittavaikutuksista ja eettisyydestä aloitetaan Saksan sisäministeriön selvitykset. Arviolta 50 000 potilasta rahapulassa olevista klinikoista otettiin ilman tietoon perustunutta suostumusta lääketutkimuksiin, ja tutkittavina väitetään olleen mm. keskosena syntyneitä ja alkoholisteja. Tapahtumat ovat tulleet tietoon yksityisistä arkistoista sekä avautuneista DDR:n terveysministeriön, turvallisuusministeriön (STASI) ja lääkeviranomaisten asiakirjoista. Tutkittavina oli yli 600 lääkettä, ja mm. Berliinin ja Dresdenin klinikat saivat palkkioksi noin 410 000 euroa kustakin tutkimuksesta. Löydöksistä on käynnistynyt keskustelu mm. Der Spiegel ja Der Tagesspiegel -lehdissä, ja mukaan on kutsuttu myös Maailman lääkäriliitto.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dabrafenibi ja trametinibi melanoomaan

Yhdysvaltojen FDA hyväksyi dabrafenibin (Tafinlar, GlaxoSmithKline) ja trametinibin (Mekinist, GlaxoSmithKline) melanooman hoitoon, silloin kun leikkaushoito ei ole mahdollinen. Lääkkeitä käytetään yhdessä tai erikseen. Samalla hyväksyttiin diagnostinen testi, joka auttaa toteamaan, onko potilaan melanoomasoluilla BRAF-geenin V600E- tai V600K-mutaatio, joka ohjaa lääkkeen valintaa. Noin puolella melanoomapotilaista on todettu BRAF-geenin mutaatioita. Kliinisissä lääketutkimuksissa kumpikin valmiste on hidastanut taudin etenemistä 2-3 kuukautta. Dabrafenibin haittavaikutuksia ovat olleet mm. hyperkeratoosi, ihosyöpä, kuumeilu, nivelkivut, dehydraatio, munuaisvauriot ja hyperglykemia. Trametinibin haitoista yleisimpiä olivat sydämen vajaatoiminta, keuhkotulehdukset, ihoinfektiot, näköhäiriöt ja ripuli. Molemmat lääkkeet voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä ja sikiövaurioita. Valmisteiden myyntiluvat ovat arvioitavina myös Euroopan lääkelaitoksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Verenpainelääkeyhdistelmien turvallisuus tarkasteluun

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea käynnisti yleisesti käytössä olevien reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavien veranpainelääkkeiden yhdistelmien turvallisuuden tarkastelun. Viitteitä haitallisista vaikutuksista on saatu yhteensä yli 68 000 potilasta käsittäneistä 33 lääketutkimuksesta. Selvitys kohdistuu ensisijaisesti sartaaneihin, ACE:n estäjiin ja suoraan reniinin estäjään aliskireeniin. Yhdistelmien epäillään lisäävän mm. hyperkalemian, matalan verenpaineen ja munuaisten vajaatoiminnan vaaraa vähentämättä kuolleisuutta. Kunkin lääkkeen käyttö yksin saattaisi olla edullisempaa kuin valitsemalla yhdistelmähoito. Euroopan lääkelaitos kehotti jo aikaisemmin välttämään verenpainetaudissa aliskireenin yhteiskäyttöä ACE:n estäjien ja angiotensiinireseptorin salpaajien kanssa (SLL2012; 67:712). Uusia suosituksia julkaistaan marraskuussa 2013.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kandit ovat aloittaneet kesätyönsä

Jälleen on tullut se hetki, että terveyskeskuksiin ja sairaaloihin on tullut joukko nuoria, innostuneita ja oppimishaluisia lääketieteen kandidaatteja. Sijaisten saaminen ei ole itsestäänselvyys ainakaan pienemmillä paikkakunnilla ja kauempana yliopistoista. Usein kesätöihin hakeudutaan paikkoihin, joilla on ns. hyvä maine. Palkallakin on merkitystä, mutta se on vain osasyy hakeutua johonkin tiettyyn työpaikkaan. Näin ovat nuoret kertoneet. Maineen voi menettää helposti ja hyvän maineen palauttaminen onkin sitten vaikeampaa.

Helena Nukari

in memoriam: Pirkko Pelkonen
23.4.1935-20.2.2013

Pirkko Pelkonen (o.s. Immonen) kuoli 77-vuotiaana 20.2.2013. Hän oli syntynyt 23.4.1935 Joroisissa. Pirkko valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1961. Hänen kiinnostuksensa suuntautui nopeasti kohti lastentauteja ja lastentautien tutkimusta. Hän hakeutui Helsingin Lastenklinikalle, jossa vallitsi erittäin tutkimusmyönteinen ilmapiiri. Silloinen klinikan esimies, professori Niilo Hallman kannusti aktiivisesti kaikkia alaisiaan tutkimuksen pariin ja rakentamaan yhdessä Suomen lastentautien korkeatasoista hoitoa ja tutkimusta. Pirkon väitöskirja valmistui 1968, ja se käsitteli vasta-aineiden tuotantoa. Immunologisen kiinnostuksen myötä erikoisalaksi valikoituikin lastenreumatologia, pieni erikoisala, jonka tuolloin vain harva tunsi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat