78500 osumaa

Autodiab-tutkimus helpottaa diabeetikon ajokyvyn objektiivista arviointia

Toisen henkilön apua vaativia hypoglykemioita esiintyy 10 %:lla tyypin 1 diabeetikoista vähintään kerran vuodessa. Hypoglykemia heikentää motorista ja kognitiivista suorituskykyä, mikä lisää liikenneonnettomuuksien riskiä erityisesti niillä diabeetikoilla, joilta puuttuvat hypoglykemiatuntemukset ja neuroglykopenia tulee yllättäen. Artikkelissa kuvaamme Autodiab-tutkimusmenetelmämme ja kokemuksia sen käytöstä hypoglykemiaan liittyvien liikenneriskien arviointiin.

Jukka Kemppainen, Anna Leino, Tuula Janatuinen, Hannu Mikola, Tarmo Kärki, Saija Hurme, Tapani Rönnemaa, Pirjo Nuutila

Aktiivisen hoidon tulee jatkua päivystysleikkauksen jonotusaikanakin

Päivystystoiminnan liikennevalo-ohjaus Meilahden sairaalassa on osoittautunut toimivaksi. Osa kiireettömäksi luokitelluista potilaista ei kuitenkaan pääse hoitoon tavoiteajassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia ovat potilaat, jotka joutuvat odottamaan päivystysleikkausta yli tavoiteajan, ja miten heitä hoidetaan odotusaikana.

Kalle Lehtomäki, Leila Niemi-Murola, Tuula Kurki, Ari Leppäniemi, Irma Jousela

Kyynelteiden tähystysleikkaus on tehokas kyynelteiden tukosten hoidossa

Kyynelvuoto ja silmien rähmiminen ovat yleisiä ja kiusallisia ongelmia kyynelteiden tukoksesta kärsivillä potilailla. Konservatiivisella hoidolla oireet saadaan pysymään poissa jonkin aikaa, mutta leikkaushoito on todistetusti teholtaan parempi vaihtoehto. Kyyneltieleikkauksessa nenän ja kyynelpussin väliin tehdään avanne, jolloin kyynelteiden alaosan tukos ohitetaan ja kyynelneste pääsee esteettä poistumaan nenäkäytävän puolelle. Perinteisenä leikkausmenetelmänä on käytetty ulkoista kyyneltiekirurgiaa, jossa avanne kyynelpussista nenäonteloon muodostetaan nenän tyveen tehtävän ihoviillon kautta. Viime vuosina tähystystekniikan kehityksen myötä nenän kautta tähystämällä suoritettavat, vähemmän traumaattiset leikkaukset ovat yleistyneet.

Grigori Smirnov

Aivohalvaus, diabetes ja alkoholinkäyttö eivät lisää amyloidikertymiä

Arvioiden mukaan vuonna 2030 Suomessa on 128 000 dementiaa sairastavaa, joista 60-75 %:lla on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin perimmäinen syy on edelleen tuntematon. Amyloidin kertymistä ja sakkautumista aivoihin pidetään keskeisenä patologisena tapahtumana, joka johtaa hermosolujen kuolemaan Alzheimerin taudissa. Tämä väitöstutkimus osoitti, että Alzheimerin taudin riskitekijöinä pidetyt aivohalvaus, diabetes ja runsas alkoholin käyttö eivät kuitenkaan lisää Alzheimerin taudissa nähtäviä amyloidikertymiä aivoissa.

Leena Aho

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt MS-taudissa ja näköhermon tulehduspotilailla

MS-tauti vaurioittaa autonomista hermostoa ja potilailla esiintyy mm. virtsarakon toimintahäiriöitä, silmän mustuaisen säätelyhäiriöitä, heikentynyttä hikoilua ja miehillä impotenssia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä myös verenpaineen säätelyn ja sydämen sykkeen säätelyn häiriöistä. Näköhermon tulehduspotilaista suuri osa sairastuu myöhemmin MS-tautiin, ja tulehdus voi olla ensimmäinen oire MS-taudista. Näköhermon tulehduspotilailla on aikaisemmin todettu silmän mustuaisen säätelyn häiriöitä.

Anne Saari

Lasten matkapahoinvointiin kuitenkin lääkettä?

Norjan lääkevalvontaviranomainen (Legemiddelverk) suostuttelee antihistamiini meklotsiinia sisältävän Postafenin valmistajaa (UCB) sallimaan edelleenkin lääkkeen alle 12-vuotiaiden lasten matkapahoinvoinnin ehkäisyyn. Viranomaisen mukaan lääkettä on käytetty lapsilla yli 50 vuotta ilman haitallisia seuraamuksia, ja se on ainoa lääkkeellinen vaihtoehto lasten pahoinvointiin. UCB katsoo etteivät lääkkeestä aikoinaan tehdyt tutkimukset täytä nykyisiä vaatimuksia ja annostusohje alle 12-vuotiaille on poistettu. Viranomaisen mukaan apteekit voivat edelleenkin avustaa vanhempia lääkkeen käytössä lapsilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epilepsialääkkeisiin ei liity itsetuhoisuutta?

Vuonna 2009 epilepsialääkkeisiin liitettiin Yhdysvalloissa ja EU-maissa varoitus itsetuhokäyttäytymisestä ja mm. omaisia neuvottiin tarkkailemaan potilaan tilaa (SLL 2009;64:63). Varoitus perustui noin 200 tutkimuksen ja 27 000 potilaan meta-analyysiin. Nyt julkaistussa yli 31 miljoonaa potilasvuotta käsittäneessä brittiläisessä kohorttitutkimuksessa epilepsiaa sairastavien epilepsialääkkeiden käyttöön ei näytä liittyvän lisääntynyttä itsemurhayrityksen tai itsemurhan vaaraa. Sen sijaan itsemurhan riski lisääntyi, jos epilepsiapotilaalla oli depressio tai epilepsialääkkeitä käytettiin muiden sairauksien kuin epilepsian hoitoon (kaksisuuntainen mielialahäiriö, depressio, krooninen kipu tai herpes zoster). Uudessa tutkimuksessa potilaiden tarkasteluaika oli keskimäärin 6,2 vuotta, kun 2008 julkaistussa tutkimuksessa seuranta oli vain 24 viikkoa. Yhdysvaltojen FDA ilmoittaa punnitsevansa varoitustekstin tarvetta uusien tutkimushavaintojen valossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat