78500 osumaa

in memoriam: Erkki Simo Virolainen
24.9.1938-16.6.2010

Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori emeritus Erkki Virolainen nukkui pois vaikean sairauden murtamana kotiseudullaan Sysmässä. Hän oli syntynyt Vuoksenrannassa luovutetun Karjalan alueella, josta perhe lähti evakkoon ja päätyi monien vaiheiden jälkeen Sysmään. Siellä hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1958. Tavoitteena oli aluksi maa- ja metsätieteellinen tiedekunta, mutta paikallisen eläinlääkärin apurina vietetyt illat ja viikonloput muuttivat suunnitelmat.

Reidar Grénman, Kalle Aitasalo, Aatto Kortekangas, Jouko Suonpää

in memoriam: Keijo Soiva
26.9.1920- 24.6.2010

Keijo Soiva syntyi Kangasalla 26.9.1920. Soivan suku on peräisin Inkeristä. Isän työpaikan vaihtumisen mukaan Keijo-poika kävi koulua eri puolilla Suomea, kunnes päätyi Helsinkiin ja Norssiin neljännelle luokalle. Ylioppilaaksi hän valmistui 1938 ja aloitti lääketieteen opinnot. Talvisodan alkaminen keskeytti ne kuitenkin pian, sillä Keijo, isänmaallisena nuorukaisena, ilmoittautui vapaaehtoisena palvelukseen. Jatkosodan aikana hän toimi pataljoonan lääkärinä. Sodan loppuvaiheessa hän pelasti joukkosidontapaikkansa viime hetkellä, kun huomasi joukkojen perääntyvän ohi. Lähtöhetkellä huomattiin pataljoonan pastorin hävinneen. Keijo palasi takaisin ja löysi hänet romahtaneesta ladosta loukkuun jääneenä ja pelasti hänet vihollisen nenän edestä. Keijo haavoittui lievästi kaksi kertaa. Armeijasta hän vapautui lääketieteen yliluutnanttina.

Olli Castrén

in meoriam: Matti Koskenoja
29.12.1926-6.7.2010

Lääkintöneuvos, lääketieteen ja kirurgian tohtori Matti Koskenoja kuoli kotonaan Helsingissä 6.7.2010 kroonisen leukemian lisätautiin. Hän oli 83-vuotias, syntynyt Helsingissä 29.12.1926. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1945, mutta sitä ennen hän 17-vuotiaana vapaaehtoisena osallistui toisen maailmansodan loppuvaiheissa Helsingin ilmapuolustukseen Viikin pelloille sijoitetussa it- patterissa. Opinnot Helsingin yliopistossa johtivat lääketieteen lisensiaatin tutkintoon 1952, minkä jälkeen Koskenoja suuntasi silmätautien erikoislääkäriksi. Hän sai alan erikoislääkärin oikeudet 1958, mutta samaan aikaan hän suoritti merkittävää tieteellistä tutkimustyötä. Kokeellisessa väitöstutkimuksessaan 1961 hän selvitti sokeritautia sairastavien hiirien poikasissa ja etenkin niiden silmissä tavattavia muutoksia. Nämä havainnot johtivat aikanaan ensimmäisiin humaanitutkimuksiin tästä kysymyksestä.

Ahti Tarkkanen

Tuskegeen kuuluisa syfilistutkimus

Tuskegee Syphilis Study käynnistyi Alabamassa Tuskegeen ympäristössä 1932 ja jatkui aina vuoteen 1972 saakka. Tutkimuksen, jonka alun perin piti kestää kuusi kuukautta, organisoija oli Yhdysvaltojen Public Health Service. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää myöhäisvaiheen kupan "luonnollinen käyttäytyminen" mahdollisten hoito-ohjelmien kehittämiseksi. Ennen Tuskegee-tutkimusta oli julkaistu laaja tutkimus kupan myöhäisvaiheiden luonnollisesta kulusta valkoisilla miehillä (Oslo Study). Lähtökohta Tuskegee-tutkimukselle oli selvittää vastaava kulku mustilla miehillä, koska a priori sen oletettiin olevan erilainen. Lisäksi amerikkalaistutkimus tulisi olemaan prospektiivinen.

Timo Hannu

Nimismiehen kiharat ja muita kesäkertomuksia

Meillä Sysmässä soraisella Rapalantiellä, joka johtaa suoraan kenraali Waldenin perikunnan hallitsemaan Rapalan kartanoon, näkyvät kesän sadettomuuden aiheuttamat ongelmat. Sora ja hiekka ovat kuivuessaan muodostaneet tasaisen aaltoilevan maton, jota autot edelleen muokkaavat. Lopputuloksena on lainehtiva tie, jota pitkin kulkuneuvot täristellen etenevät. Lehdestä sain lukea, että soratien muhkuroita kutsutaan yleisesti nimellä "nimismiehen kiharat".

Laura Kolbe

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat