Koska näperteleminen päivystysilmoitusten kanssa lopetetaan?

Olen jo vuosia ihmetellyt kivikautista tapaamme kirjata päivystysten aktiivitunteja. Aikuiset ihmiset täyttävät erilaisia lappuja tai sähköisiä kaavakkeita tuntien ja jopa minuuttien tarkkuudella. Viime aikojen uusin villitys on omassa työpaikassani HUS:ssa puhelujen uusi kirjaamiskäytäntö. Reviisoria kiinnostaa mm. yöllisten puhelujen alkamis- ja loppumisaika sekä kesto. Nöyryyttävää puuhastelua.

Harri Saxén

Harkintaa kilpirauhasen ohutneulabiopsioihin

Kollegat Kiviniemi ja Mäkelä luettelevat kattavassa kilpirauhaskyhmyjä käsittelevässä katsauksessaan lukuisia kaikuohjatun ohutneulabiopsian aiheita, mm. ei-palpoitavat sivulöydöskasvaimet (SLL 16/2010, s. 1425-9). Kilpirauhaskyhmy on kirjoituksen mukaan elinikäisen seurannan aihe. Vastaavanlaisia suosituksia on annettu ennenkin.

Tapio Vehmas

Kyhmyn laadun selvittäminen on olennaista

Kiitos mielenkiinnosta artikkeliamme kohtaan. Tilanne, jossa ohutneulanäyte otetaan, on usein ongelmallinen. Kliinikon kannalta on tärkeää sulkea pois kilpirauhaskyhmyn pahanlaatuisuus, oli kyhmy todettu missä olosuhteissa tahansa. Kyhmyn seuranta on tärkeä osa diagnostista prosessia.

Heikki Kiviniemi

Verisuonisairauksien riskiarvio riippuu menetelmästä: vertailussa FINRISKI, SCORE ja Framingham

Suomessa käytetään enimmäkseen kolmea erilaista sydän- ja verisuonisairauksien riskinarviointiin tarkoitettua mallia: suomalaiseen aineistoon perustuvaa FINRISKI-laskuria, eurooppalaiseen aineistoon perustavaa SCORE-mallia ja amerikkalaiseen aineistoon perustuvaa Framinghamin riskinarviointimenetelmää. Tässä artikkelissa verrataan näiden menetelmien ennustearvoja suomalaisessa aineistossa.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Markku Peltonen, Veikko Salomaa

Testosteronia menopaussin jälkeen?

- Testosteronin ja sen esiasteiden pitoisuus pienenee iän karttuessa, menopausaalisesta vaiheesta riippumatta.

Marja Tiihonen, Aila Tiitinen

Miksi vanhan ihmisen henkeä ahdistaa?

- Hengenahdistus ei kuulu normaaliin vanhenemiseen.

Mitä tehdä närästykselle: elämäntapaohjeita, lääkettä vai tähystykseen?

- Epidemiologisten tutkimusten mukaan refluksioireiden esiintymisen ja suurentuneen painoindeksin välillä on suora yhteys. Refluksitautia voidaan pitää jopa yhtenä metabolisen oireyhtymän osatekijänä.

Anna-Liisa Karvonen

Yhtenäisten kiireettömän hoidon perusteiden vaikutus keuhkosairauksien lähetteisiin

Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet julkaistiin vuonna 2005. Tavoitteenamme oli selvittää, miten nämä suositukset vaikuttivat TYKS:n keuhkoklinikkaan tulleisiin astman, keuhkoahtaumataudin ja uniapnean kiireettömän hoidon lähetteisiin.

Mervi Heino, Maarit Leinonen, Tarja Saaresranta

Sairauslomille on vaihtoehtoja liikuntaelinvaivoissa

Väitöskirja koostuu viidestä osatutkimuksesta, jotka edustavat kolmea eri mahdollisuutta vähentää alaselkäkivusta ja yläraajavaivoista aiheutuvaa työkyvyttömyyttä. Teoriassa vaivojen syntymistä voidaan ehkäistä poistamalla niiden riskitekijöitä työssä. Liikuntaelinvaivat ovat kuitenkin varsin yleisiä ja vain osittain työperäisiä. Sen vuoksi on tärkeää ehkäistä myös vaivoista aiheutuvaa työkyvyn heikkenemistä sekä estää täysi työkyvyttömyys, jos työkyky on jo huonontunut. Näissä haasteissa työtä ei tule nähdä pelkästään riskitekijänä, vaan myös kuntoutumismahdollisuutena.

Kari-Pekka Martimo

Pienen lapsen astman kehittymistä voidaan ehkäistä

Pienen lapsen uloshengitysvaikeus on lähes aina virusinfektion laukaisema. Perinteisesti taudinaiheuttajana on pidetty pääasiassa RS-virusta. Väitöstutkimuksessa selvitettiin vuosina 2000-2002 TYKS:ssa uloshengitysvaikeuden vuoksi hoidettujen 293 lapsen (3 kk-16 v) tautietiologia. Nenänielun imulimanäytteestä tutkittiin viruksia viljelyn, antigeenin osoituksen sekä genomin monistustekniikan (PCR) avulla. Taudin akuutissa ja toipilasvaiheessa analysoitiin seeruminäytteistä vasta-ainepitoisuudet viruksia ja bakteereita vastaan. Bakteeri-infektioita etsittiin myös kliinisten, hematologisten ja radiologisten tutkimusten avulla. Todennäköinen uloshengitysvaikeuden aiheuttava virus todettiin 88 %:lla lapsista. Yleisimmät virukset olivat RSV (27 %), enterovirukset (25 %) ja rinovirus (24 %).

Pasi Lehtinen