78521 osumaa

Aivohalvaus ja diabetes lisäävät iäkkäimpien dementiariskiä

Ennusteiden mukaan Suomessa lähes puolet miehistä ja 70 % naisista elää vähintään 80-vuotiaaksi. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaita odotetaan olevan 6,1 % väestöstä. Henkisen suorituskyvyn heikentyminen on yksi tärkeimmistä itsenäiseen selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Yli 85-vuotiaista miehistä yli 40 % ja naisista jopa yli 50 % naisista sairastaa dementiaa. Myös riski sairastua aivohalvaukseen lisääntyy iän myötä, ja yli puolet aivohalvauksista esiintyy yli 75-vuotiailla. Dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöitä on kuitenkin tutkittu lähinnä nuoremmissa ikäryhmissä.

Sari Rastas

Statiinien, finasteridin ja diabeteslääkkeiden käyttäjillä vähemmän eturauhassyöpää

Rekisteriaineistoihin perustuvassa väitöstutkimuksessa miehillä, jotka käyttivät statiineja, todettiin merkittävästi vähemmän eturauhassyöpää kuin muussa väestössä. Tämä yhteys todettiin kaikenasteisilla eturauhasen kasvaimilla, mutta kansallisella tasolla statiinien käyttäjillä oli vähemmän erityisesti levinnyttä eturauhassyöpää.

Teemu Murtola

Pitkäaikainen alfainterferonihoito munuaissyövässä

Suomessa todetaan lähes 750 munuaissyöpätapausta vuosittain, ja tapausmäärä lisääntyy joka vuosi 2-4 %. Kehittyneiden kuvantamistutkimuksien vuoksi vähintään kolmasosa munuaissyövistä tulee nykyään ilmi oireettomassa vaiheessa sattumalta jonkin muun syyn vuoksi tehdyssä tutkimuksessa. Tupakointitottumusten ja ylipainon lisääntymisen arvellaan myös lisänneen munuaissyövän ilmaantuvuutta. Valtaosa munuaissyövistä ilmenee yli 50-vuotiaana.

Minna Kankuri-Tammilehto

Vapaiden kudossiirteiden seuranta

Väitöstutkimus tuo lisätietoa vapaiden kudossiirteiden nykyaikaisista monitorointimenetelmistä. Väitöskirjassa tutkittiin mm. vapaiden mikrovaskulaaristen kudossiirteiden verenkiertoa lievästi radioaktiivisen veden avulla PET-tutkimuksessa. Lisäksi vapaita kudossiirteitä seurattiin kolmen päivän ajan jatkuvalla kudoksissa olevan hapen mittauksella käyttäen joustavia polarografiseen menetelmään perustuvia antureita.

Aleksi Schrey

Suotuisia tuloksia ylipainoisten TULE-sairaiden laitoskuntoutuksesta

Lihavuusepidemiaa pyritään ehkäisemään ja hoitamaan ensisijaisesti elämäntapamuutoksilla. Laitoskuntoutuksella voi olla edullisia pitkäaikaisvaikutuksia painonkehitykseen, ruokailu- ja liikuntatottumuksiin sekä asenteisiin ja motivoitumiseen terveellisiä elämäntapamuutoksia kohtaan. Pelkästään se, että paino pysyy muuttumattomana viiden vuoden ajan, on hyvä tulos, koska paino yleensä nousee iän karttuessa.

Matti Haapakoski

BMJ ravistelee hatarasti tutkittua Tamifluta

British Medical Journal on julkaissut seitsemän artikkelia, joissa käsitellään kriittisesti oseltamiviiria sisältävän Tamiflu-valmisteen tutkimusdokumentaation tieteellistä pätevyyttä. Mukana on kaksi Rochen vastinetta. Cochrane-analyysi kymmenestä lääkevalmistajan kliinisestä tutkimuksesta tuli siihen tulokseen, ettei oseltamiviiri vähennä influenssaan sairastuneen mutta muutoin terveen henkilön komplikaatioriskiä. Myöskään raskaana olevien, alle 5-vuotiaiden tai perussairaiden oseltamiviirihoidon hyödyistä ei ole näyttöä. Kuitenkin hallitukset ympäri maailmaa ovat investoineet miljardeja lääkkeen varmuusvarastoihin. Oseltamiviiri saattaa lyhentää influenssan aiheuttamia oireita, mutta toisaalta sitä ei ole tutkimuksissa verrattu tavanomaisiin vilustumissairauksien lääkkeisiin, kuten parasetamoliin tai tulehduskipulääkkeisiin. Roche saa pyyhkeitä siitä, ettei se ole julkaissut aiemmin täydellisiä tutkimusraporttejaan. Samoin arvostellaan ristiriitaisuuksia oseltamiviirin arviointiin ja hyväksymiseen liittyvissä viranomaispäätöksissä ja suosituksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ensikokemuksia oseltamiviirista sikainfluenssassa

New England Journal of Medicine julkaisee pikana havainnot Kiinan sairaaloissa hoidetuista 426 sikainfluenssapotilaasta touko-kesäkuulta 2009. Oseltamiviiria sai 254 potilasta 48 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. Kysymyksessä oli seurantatutkimus ilman vertailuryhmää. Tutkijat päättelivät, että oseltamiviiri saattoi lyhentää taudin oireiden kestoa. Toisaalta he toteavat, että näyttö viruslääkkeiden tehosta kausi-influenssassakin on vähäinen ja tarvittaisiin kontrolloituja tutkimuksia sekä siitä että sikainfluenssasta. Heidän mukaansa viruslääkkeiden käytössä tulee arvioida myös niiden saatavuutta, kustannuksia ja resistenssin kehittymistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat