Lymfoomapotilaiden hoidon seurantarekisteriä tarvitaan

Follikulaarisen lymfooman hoidon kehittäminen vaatii sekä hoitotutkimuksia että nykyistä systemaattisempaa seurantarekisteriä. Huolestuttavaa on, että amerikkalaisen LymphoCare-hoitorekisterin tietojen mukaan vain murto-osa potilaista osallistuu hoitotutkimuksiin, vaikka rekisteritiedot on kerätty sellaisista keskuksista, joissa on erityisesti perehdytty lymfoomien hoitoon.

Sirkku Jyrkkiö

Lasten ruoka-allergioidenhoito käytännössä

Ruoka-allergian täsmällinen taudinmääritys ja oikea hoito ovat tärkeitä lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata lasten ruoka-allergioiden tutkimus- ja hoitokäytäntöä ja sitä koskevaa erikoisalojen yhteistyötä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS).

Maaria Karento, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta

Maidon peptideistä on hyötyä verenpaineen hallinnassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli meta-analyysiä käyttäen arvioida maidon kaseiinista pilkottuja tripeptidejä (Ile-Pro-Pro ja Val-Pro-Pro) sisältävien maitovalmisteiden verenpainetta alentavaa vaikutusta henkilöillä, joilla oli lievästi kohonnut verenpaine.

Tiina Jauhiainen, Hannu Kautiainen, Heikki Vapaatalo

Äidin masennuksen hoito raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

- Sairaudenasteista masennusta esiintyy yli 10 %:lla raskaana olevista ja hiljattain synnyttäneistä naisista.

Tuija Heikkinen, Sinikka Luutonen

Lastentautien erikoislääkärikoulutus keskussairaalassa Koulutuksen auditoinnin toinen vaihe

Syksyllä 2008 suoritettiin lastentautien erikoislääkärikoulutuksen auditoinnin toinen vaihe Tampereen yliopistosairaalan erityisvastuualueen keskussairaaloissa. Auditoinnin tarkoituksena oli selvittää, missä määrin koulutusta oli kehitetty vuoden 2003 ensimmäisen vaiheen suositusten mukaan.

Matti Korppi, Anna-Leena Kuusela, Tarja Holm, Pentti Lautala, Arja Tomminen, Tuija Viitanen, Markku Mäki

Teho-osastolla tehdään öisin vain välttämätön

Valvominen ja väsymys lisäävät hoitovirheitä ja vaarantavat lääkärin terveyden.

Paula Launonen

Terveyskeskuslääkärit ja psykiatrit määräävät valtaosan psyykenlääkkeistä

- Sairausvakuutus maksoi korvausta vuonna 2007 noin 4 miljoonasta psyykenlääkkeen ostosta. Masennuslääkityksen osuus tästä oli 39 %.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia tulokkaita laihdutuslääkkeiksi

Useat lääketehtaat kehittelevät vaihtoehtoisia lääkkeitä taisteluun ylipainoa vastaan, koska kasvavat markkinat houkuttelevat. Novo Nordisk totesi tyypin 2 diabeteslääkkeen liraglutidin laihduttavan vuoden kestoisessa hoidossa 7,5-8 kg, kun lumelääkityksellä päästiin 5,5-6 kg:n painonpudotukseen. Amylin Pharmaceuticals on testannut yhdistelmäinjektiota, jossa ovat mukana ihmisperäinen amyliinin analogi ja diabeteslääke pramlintidi sekä bioteknologisesti valmistettu leptiinijohdos metroleptiini. Puolen vuoden kestoisissa hoidoissa paino laski runsaat 12 %. Arena Pharmaceuticals on tutkinut serotoniinimekanismien kautta toimivaa lokaseriinia, jolla painonpudotus vuoden kestoisessa hoidossa oli noin 8 %. Markkinoille ensimmäiset uutuudet saataneen vuoden 2010 alkupuolella.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Saksagliptiini tulossa tyypin 2 diabetekseen?

FDA:n asiantuntijapaneeli on hyväksynyt (äänin 10 vastaan 2) ns. kylläisyyshormonin vaikutusta voimistavan saksagliptiinin (Onglyza, AstraZeneca/Bristol-Myers Squibb) turvallisuudesta esitetyn näytön. Myyntilupahakemus on käsiteltävänä myös Euroopan lääkelaitoksessa. Saksagliptiinin ja muiden ns. inkretiinien mahdollisiin sydän- ja verisuonihaittoihin on viime aikoina kiinnitetty huomiota (SLL 2009;64:300 ja 1148). FDA:n arvioitavana on edelleen samalla vaikutusmekanismilla toimivien liraglutidin (Victoza, Novo Nordisk) ja alogliptiinin (SYR, Takeda) turvallisuus. Eläintutkimuksissa liraglutidiin on lisäksi liittynyt kilpirauhastuumoreita, joten lisätutkimukset voivat viivästyttää lääkkeen hyväksymistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Esomepratsoli tehoton astman hoidossa

Mahahapon normaalista poikkeavaa regurgitaatiota ruokatorveen esiintyy noin 32-84 %:lla astmaatikoista, ja sen hoitamisen protonipumpun estäjillä on arveltu auttavan erityisesti vaikeassa astmassa. Lumekontrolloidussa tutkimuksessa, jossa oli mukana 412 vaikeahoitoista astmaa sairastavaa, seurattiin 24 viikon ajan kahden päivittäisen esomepratsoliannoksen (40 mg) vaikutusta. Potilaista 40 %:lla esiintyi oireetonta tai oireita aiheuttavaa regurgitaatiota. Esomepratsolia ja lumehoitoa saaneilla ilmeni seurantajakson aikana vaikeahoitoisia astman vaiheita saman verran, eikä regurgitaatiosta kärsivistä astmapotilaista löytynyt alaryhmää, joka olisi hyötynyt esomepratsolista astmakohtauksien hallinnassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä