Näkövammaiset vanhukset käyttävät näönkuntoutuspalveluja vähän

Näkökyky on yksi merkittävimmistä toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä. Väestön vanhenemisen myötä erityisesti iäkkäiden näkövammaisten määrä lisääntyy. Heikentyneen näön aiheuttamat toiminnan rajoitukset lisäävät palvelujen ja apuvälineiden tarvetta sekä johtavat helpommin erityisesti iäkkäiden näkövammaisten laitoshoitoon. Näköongelmaisten henkilöiden elämänlaadun ja itsenäisen suoriutumisen parantamiseksi tarvitsemme nykyistä syvällisempää tietoa näön vaikutuksista toimintakykyyn. Palvelujen kehittämistyöhön tarvitaan nyt puuttuvat tiedot näkövammaisten määrästä, avuntarpeesta ja nykyisten palvelujen riittävyydestä.

Arja Laitinen

Luuston kasvu ja kehitys

Viime vuosikymmenen aikana monet luonnontieteelliset alat ovat olleet murrosvaiheessa uusien entistä hienostuneempien tutkimusmenetelmien kehityttyä. Geenien, molekyylien ja reseptorien tutkimisesta on tullut myös luututkimuksen pääsuuntaus. Usein tämä kuitenkin tuntuu tapahtuvan sen kustannuksella, että unohdetaan luuston perustehtävä liikkumisen mahdollistavana tukirankana ja siten sen tärkeimmät ominaisuudet: lujuus ja jäykkyys.

Olli Leppänen

Keuhkoverenkierron sairauksien geenitausta

Primaarinen pulmonaalinen hypertonia (PPH) eli nykyisen tautiluokituksen mukaan idiopaattinen pulmonaalinen hypertonia on harvinainen, etenevä keuhkoverenkierron sairaus, joka johtaa keuhkoverenpaineen nousuun ja sydämen oikean puolen vajaatoimintaan. Suurin osa sairastuneista sairastaa ns. sporadista tautimuotoa, mutta noin 6 %:ssa tapauksista samassa perheessä on useampia sairastuneita. Vuonna 2000 todettiin PPH:lle altistavia mutaatioita BMPR2-geenissä (bone morphogenetic receptor type 2) sekä sporadista että suvuittaista PPH:ta sairastavilla potilailla. BMPR2 koodaa BMPRII-reseptoria, joka on osa TGFβ-signalointireittiä (transforming growth factor β). Saman signalointireitin geenien, endogliinin ja ALK1:n (activin like receptor type I) mutaatioiden on todettu altistavan perinnölliselle hemorragiselle telangiektasialle (HHT), jonka oireita ovat mm. toistuvat nenäverenvuodot ja joissain tapauksissa myös pulmonaalihypertonia.

Marja Sankelo

Polven tekonivelinfektioiden esiintyvyys ja riskitekijät

Tekonivelleikkaus on vakiinnuttanut asemansa pitkälle edenneen, useimmiten nivelrikon tai nivelreuman aiheuttaman polvinivelvaurion hoitona. Vuonna 2006 Suomessa tehtiin 10 411 polven ensitekonivelleikkausta.

Esa Jämsen

Arkityö totutti Turun terveyskeskuksen korvaushoito-potilaisiin

Korvaushoitoa ei pahemmin enää ihmetellä Turun terveyskeskuksessa. Terveyskeskuslääkäri Sari Jonsson myöntää, että aluksi osa lääkäreistä ja hoitajista hieman pelkäsi korvaushoidon sujumista.

Ulla Järvi

Isän kautta välittyvä teratogeneesi - aiheetonta pelkoa syytä välttää

- Isän saama lääkitys on yleensä sikiön kehityksen kannalta vaaraton, joskin luotettavaa tutkimustietoa asiasta on niukasti.

Heli Malm

Lääkkeiden nettimyynnistä poliisiasia Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) haluaa poliisitoimia kymmenen verkkokaupan sulkemiseksi. Nämä myyvät ruotsalaisille laittomia potenssi- ja yrttivalmisteita, jotka sisältävät myös lääkkeitä. Tutkimuksien mukaan yli puolet nettimyynnissä olevista lääkevalmisteista oli tekaistuja ja virheellisiä. Nettiapteekeilla on yhteyksiä organisoituneeseen rikollisuuteen. Myyntiin tarjotut valmisteet on hankittu maista, joissa on laittomia valmistuslaboratorioita, eikä niissä ole riittävää valvontaa. Toimenpiteillä pyritään suojelemaan ruotsalaisia terveydelle haitallisilta tuotteilta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Doksepiinista kehitteillä unilääke

Depressiolääkkeenä pitkään käytössä olleesta doksepiinista on kehitetty unilääke (Silenor, Somaxon Pharmaceuticals). Depressiolääkkeenä doksepiiniannos on 75-300 mg vuorokaudessa, mutta unilääkeannokset vaihtelevat välillä 1-6 mg. Depression hoidossa lääke aiheuttaa tunnetusti väsymystä ja uneliaisuutta. Unilääkekäytössä kysymyksiä on herättänyt doksepiinin mahdollinen sydämen QT-aikaa pidentävä vaikutus, ja se on nyt selvittelyjen kohteena.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Eksenatidin haima- ja munuaishaitat

Insuliinin vapautumista haimasta lisäävän eksenatidin (Byetta, Lilly) käyttöön tyypin 2 diabeteksen hoidossa voi liittyä harvinaisena haittana nekrotisoiva ja hemorraginen pankreatiitti. Samoin on todettu äkillistä munuaisten toiminnanvajausta ja kroonisen vajaatoiminnan vaikeutumista. Lääkettä on käytetty vuosina 2006-2008 maailmanlaajuisesti noin 800 000 potilasvuotta. Käytön aikana 396 potilaalla on todettu pankreatiitteja, joista monet on varmistettu uudella altistuksella. Kun pankreatiittia epäillään, lääkitys tulisi lopettaa, eikä sitä tulisi aloittaa uudelleen, jos diagnoosi varmistuu. Munuaisten vajaatoimintaa on ilmoitettu mm. Britanniasta, ja näistä seitsemän oli akuutteja tapauksia. Noin 8 000 brittipotilaan arvioidaan käyttäneen eksenatidia viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ADHD-lääkkeestä psykoosireaktioita

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) tiedottaa ADHD-lääke atomoksetiinin (Strattera, Lilly) käyttöön liittyvistä psykoosi- ja maniatapauksista lapsilla ja nuorilla. Psykoottisia reaktioita, joihin on liittynyt mm. hallusinaatioita ja kiihtyneisyyttä, on ilmennyt jo tavanomaisilla hoitoannoksilla lapsilla, joilla ei ole aikaisemmin esiintynyt psyykkisiä häiriöitä. Tiedotteessa todetaan, että atomoksetiini voi tunnetusti vaikeuttaa aikaisemmin esiintyneitä psykoottisia ja maanisia oireita. Jos näitä ilmenee aikaisemmin terveillä lapsilla tai nuorilla atomoksetiinihoidon aikana, voi syynä olla lääkehoito, jonka lopettamista tulisi harkita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä