Olisiko glaukooman järjestelmällisestä seulonnasta hyötyä Suomessa? Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää, mikä olisi glaukooman järjestelmällisen seulonnan kustannusvaikuttavuus ja kustannusutiliteetti Suomessa. Hanna Vaahtoranta-Lehtonen, Anja Tuulonen, Pasi Aronen, Harri Sintonen, Liisa Suoranta, Niina Kovanen, Miika Linna, Esa Läärä, Antti Malmivaara Lehti 41: Terveydenhuolto 41/2008 Kommentteja
Dissosiaatio-oireet pohjoissavolaisilla Dissosiaatiolla tarkoitetaan sitä, että henkilö ei kykene yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, muistojaan tai aistihavaintojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Psykologisia dissosiatiivisia oireita voivat olla mm. psyykkisistä tekijöistä johtuva muistinmenetys, itsen tai ympäristön kokeminen vieraaksi tai oudoksi tai identiteetin hajoamisen kokemukset. Dissosiaatio voi ilmetä myös ruumiillisina oireina, kuten kouristuksina tai äänen tai näön menetyksenä. Dissosiaatio on ymmärretty adaptiiviseksi reaktioksi mielen tasapainoa uhkaaviin voimakkaisiin kokemuksiin. Päivi Maaranen Lehti 41: Väitös 41/2008 Kommentteja
Pre-eklampsia ja istukan verisuonten kehitys Munasolun kiinnittyminen aiheuttaa äidissä immunologisen reaktion, jonka voimakkuuden aste suurelta osin ratkaisee, syntyykö istukkaan normaalisti toimiva verisuonisto. Alkuraskauden sikiö kehittyy vähähappisessa ympäristössä. Sen jälkeen syntyy istukan alle väljiä valtimosuonia, jotka takaavat istukan riittävän verenkierron. Ellei näin tapahdu, istukan hapenpuute jatkuu ja voi kehittyä sekä äidille että sikiölle vaarallinen raskausmyrkytys. Jouko Järvenpää Lehti 41: Väitös 41/2008 Kommentteja
Perintö- ja ympäristötekijät MS-taudissa Multippeliskleroosin puhkeamista ja yksilöllistä taudin kulkua on vaikea ennustaa. Riskitekijät ovat todennäköisesti perintö- ja ympäristötekijöiden yhdistelmiä, mutta toistaiseksi ne tunnetaan huonosti. MS-taudin vallitsevuus lisääntyy päiväntasaajalta napoja kohti, ja Suomessa se on maailman suurimpia (n. 100/100 000). Taudin ilmaantuvuus on suurentunut kaikkialla maailmassa viime vuosikymmenten aikana. Hanna Kuusisto Lehti 41: Väitös 41/2008 Kommentteja
Vartijaimusolmukebiopsia erilaisissa rintasyövissä Rintasyövän hoidossa ympäröivien imusolmukkeiden tila on merkittävin potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä. Leikkaushoidon osana kainaloimusolmukkeiden poisto on merkittävästi parantanut rintasyöpäpotilaiden ennustetta poistaen syövän etäpesäkkeet ja lisäksi se tarjoaa tietoa liitännäishoitojen suunnittelua varten. Kainaloevakuatioon liittyy kuitenkin huomattavaa, etenkin yläraajaan kohdistuvaa sairastavuutta. Junnu Leikola Lehti 41: Väitös 41/2008 Kommentteja
Nuorten ylipaino ja lihavuus Ylipainoisten suomalaisnuorten osuus kolminkertaistui vuodesta 1977 vuoteen 2005. Ylipainoisuus oli harvinaisempaa suurimmissa kaupungeissa asuvilla, lukiolaisilla, niillä jotka kokivat menestyvänsä koulussa keskitasoa paremmin sekä korkeimmin koulutettujen vanhempien lapsilla. Näiden tekijöiden merkitys ei muuttunut tutkimusjakson aikana. Kaikkien nuorten paino ei ole lisääntynyt, mutta lihavimmat ovat entistä lihavampia. Samana ajanjaksona itsensä ylipainoiseksi kokeminen väheni sekä ylipainoisten että normaalipainoisten nuorten joukossa. Ylipainoisuus oli yleisempää erityisesti tytöillä, jotka käyttivät enemmän aikaa television tai tietokoneen ääressä. Tulosten perusteella ei voi päätellä, oliko ylipainoisuus runsaamman television katsomisen ja tietokoneen käytön syy vai seuraus. Digitaalisten pelien pelaaminen ei ollut yhteydessä ylipainoisuuteen. Susanna Kautiainen Lehti 41: Väitös 41/2008 Kommentteja
Orgaaniset pölyt ja syöpävaara Orgaaniset pölyt ovat tavallisia elintarviketeollisuuden ja maatalouden altisteita. Ne aiheuttavat yleisesti hengitysteiden ja ihon ärsytystä ja allergioita. Altistuminen orgaanisille pölyille ei näytä olevan merkittävä syövän riskitekijä. Eläin- ja kasviperäisille pölyille altistuminen saattaa jopa suojata keuhkosyövältä ja mahdollisesti joiltakin muilta syöviltä. Aarne Laakkonen Lehti 41: Väitös 41/2008 Kommentteja
Shwachman-Diamondin oireyhtymä Shwachman-Diamondin oireyhtymä on harvinainen autosomissa peittyvästi periytyvä sairaus, jonka pääpiirteet ovat imeytymishäiriöön johtava haiman ulkoeritystoiminnan vajaatoiminta sekä verenkuvamuutoksiin, tulehdusherkkyyteen ja kohonneeseen leukemiariskiin johtava luuytimen häiriö. Oireyhtymään liittyvä geeni (SBDS-geeni) kromosomissa 7q11 on hiljattain tunnistettu ja siinä on kuvattu useita mutaatioita. Sanna Toiviainen-Salo Lehti 41: Väitös 41/2008 Kommentteja
Verensokerin vaikutus nuoren diabeetikon verisuoniin Tyypin 1 diabetekseen liittyy selvästi lisääntynyt kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin. Tavanomaiset riskitekijät, kuten hyperkolesterolemia, verenpainetauti, lihavuus ja tupakointi, eivät kuitenkaan täysin selitä suurta kuolleisuutta tässä potilasryhmässä. Huono sokeritasapaino on liitetty mikrovaskulaarisiin lisäsairauksiin, mutta näyttö sen osuudesta sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä puuttuu. Ei ole myöskään selvitetty, onko akuutti vai krooninen hyperglykemia olisi keskeisempi diabeteksen komplikaatioiden synnyssä. Daniel Gordin Lehti 41: Väitös 41/2008 Kommentteja
Afrikan ja Mersun tähti Lääkäri Aki Hintsan loikka Etiopian kurjuudesta F1-eliittiin on huikea. Seuraavaksi formulakuskien virittäjä saattaa piiskata vähän isokenkäisempiä mersumiehiä. Olli-Pekka Tiainen Lehti 41: Haastattelu 41/2008 Kommentteja
Kuka päättää hoitoon pääsystä? Terveydenhuolto Kuka päättää hoitoon pääsystä? Transihmisten terveydenhuollosta käydyssä keskustelussa kohtaavat etiikka, tiede ja politiikka. Mitä lääkärin tulisi tietää? Avoin artikkeli
Älä oleta potilaan sukupuolta Terveydenhuolto Älä oleta potilaan sukupuolta Asiantuntijat kertovat, kuinka sukupuolivähemmistöön kuuluva potilas kannattaa kohdata vastaanotolla: lähtökohtana on ottaa ihmisen kokemus vakavasti. Avoin artikkeli
Tieteen ja toivon rajalla Pääkirjoitus Tieteen ja toivon rajalla Tiede on ajattelun eliksiiriä, vastamyrkkyä populismille. Tiede tai sen soveltaminen ei kuitenkaan ole arvovapaata, kirjoittaa Heidi Ekdahl. Avoin artikkeli
Hoidon tarvetta saattaa pian arvioida tekoäly Terveydenhuolto Hoidon tarvetta saattaa pian arvioida tekoäly Lääkäriliiton erityisasiantuntijan mukaan hallituksen esityksessä on yhä ongelmia: ”Tässä ajatellaan hoidon tarpeen arvion olevan yksinkertainen asia, joka voidaan automatisoida.” Avoin artikkeli
Agility on tapa nollata aivot Suosittelen Agility on tapa nollata aivot – Parasta on hauskanpito yhdessä rakkaan nelijalkaisen kanssa, kertoo Noora Kauranen.
Uusi hoitopolku ohjaa autismitutkimuksia Pirkanmaalla Tiede Uusi hoitopolku ohjaa autismitutkimuksia Pirkanmaalla Lasten ja nuorten diagnostiikka on nyt tasalaatuista ja yhdenvertaista.