78792 osumaa

Maksakirurgian vallankumous jatkuu

Maksakirurgiassa todella käynnistyi vallankumous 1980-luvulla, kun maksansiirto löi itsensä läpi täysin uudenlaisena hoitomuotona (1). Ensi kertaa tarjoutui mahdollisuus hengenvaarallisten maksasairauksien täydelliseen parantamiseen. Maksansiirto herätti lääkäreissä kaikkialla maailmassa aivan uudenlaisen innostuksen vaikeasti sairaiden maksapotilaiden tutkimiseen - samojen potilaiden, joiden tarkempaan diagnoosiin aikaisemmin ei aina ollut edes pyritty, kun parannuskeinotkin olivat vähissä. Samalla saivat silloisetkin harvoin käytetyt kirurgiset toimenpiteet uutta tuulta ja täysin uusia leikkausmenetelmiä alettiin kehittää. Maksakirurgia oli vielä parikymmentä vuotta sitten harvinaista, mutta nykypäivänä se tarjoaa paranemismahdollisuuden monelle potilaalle, joilla on maksakasvain tai henkeä uhkaava maksasairaus.

Krister Höckerstedt

Ovatko äidinmaidonkorvikkeet jo optimaalisia?

Tutkimusraportit ja äidinmaidonkorvikkeiden esitteet toistavat suorastaan liturgisesti äidinmaidon ihanteellisuutta vauvan ravintona, mutta on syytä muistaa, että äidinmaidon ravintosisältö on kompromissi äidin ja vauvan tarpeiden välillä. Vauvan menestymisen tärkein ehto on äidin kyky hoivata vauvaa - äidin ravitsemus on ensisijainen. Äiti on voinut uhrata ravinnostaan vauvan hyväksi vain ehdottomasti tarvittavan minimin. Tästä selvä esimerkki on äidinmaidon vähäinen rautapitoisuus. Rauta on niukka ravinne ja äidin pitää pystyä korvaamaan raskauden ja synnytyksen aiheuttamat menetyksensä. Vaikka raudan imeytyminen äidinmaidosta on monin kerroin parempi kuin korvikkeista, vauvan saadessa yksinomaista rintamaitoa yli 6 kuukautta raudanpuute tulee yhä yleisemmäksi. Korvikkeen rautapitoisuus on kymmenkertainen äidinmaidon pitoisuuteen nähden, ja vaikka siitä imeytyy vain noin viidennes, se estää raudanpuutoksen synnyn vauvalle.

Erkki Savilahti

Beetakaroteeni ehkä hidastaa muistin heikkenemistä

Beetakaroteenin pitkäaikainen käyttö saattaa hidastaa muisti-, ajatus- ja oppimiskyvyn heikkenemistä. Nämä muutokset edeltävät usein mm. Alzheimerin tautia. Havainnot perustuvat vuonna 1982 aloitettuun Physicians´ Health Study II -tutkimukseen, jossa oli mukana yli 4 000 miestä. Heistä puolet otti joka toinen päivä 50 mg antioksidanttina tunnettua beetakaroteenia ja toinen puoli lumelääkettä. Yli 65-vuotiaille tutkimukseen osallistuneille tehdyt havaintokykyä mittaavat testit antoivat myönteisiä tuloksia. Toinen tutkittu ryhmä käytti beetakaroteenia vain 1-3 vuotta, eikä testeissä näkynyt eroa lumelääkeryhmään verrattuna. Tutkijat muistuttavat, että beetakaroteenin on osoitettu lisäävän tupakoijilla keuhkosyövän riskiä. Saman lehden pääkirjoituksessa todetaan, että tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, eikä niiden perusteella voi antaa yksiselitteistä suositusta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kefepiimin turvallisuus tarkasteluun

Kolmannen polven kefalosporiineihin kuuluvasta kefepiimistä (Maxipime, Bristol-Myers Squibb) infektioiden hoidossa julkaistu meta-analyysi näyttäisi osoittavan, että kokonaiskuolleisuus sen käyttäjillä olisi suurempi kuin muilla beetalaktaameihin kuuluvilla antibiooteilla. FDA pitää havaintoa alustavana ja on käynnistänyt lääkkeen valmistajan kanssa lisäselvitykset. Arvioinnin lasketaan vievän noin 4 kuukautta, minkä jälkeen FDA julkistaa johtopäätökset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aids-lääkkeestä tabletti lapsille

Lopina- ja ritonaviirin yhdistelmästä (Kaletra, Abbott) on hyväksytty lapsille aidsin hoitoon pieni tabletti, jossa vaikuttavia aineita on puolet vähemmän. FDA:n lisäksi lääkkeen hyväksyminen on loppusuoralla Euroopan lääkelaitoksessa. Abbott aikoo hakea lääkkeen myyntiin 150 maassa, joista suurin osa on kehitysmaita. Lääkkeestä on ollut käytössä lapsille liuos, mutta sen säilyvyys mm. Afrikan oloissa on ollut ongelma, jota tableteilla ei ole. Hoito maksaisi noin 500 dollaria potilasta kohti vuodessa, ja hinta lienee suurin este lääkkeen käytölle kehitysmaissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääke gepironi hylättiin

Yhdysvaltojen FDA on hylännyt aikuisten vaikean masennuksen hoitoon kehitetyn serotoniini 5HT1A -agonistin gepironin (Fabre-Kramer). Valmisteelle on aikaisemmin hakenut myyntilupaa Organon, mutta hakemus hylättiin vuonna 2004. Lääkkeestä on äskettäin valmistunut kaksi tutkimusta depression hoidossa, ja näistä toinen osoitti lääkkeellä olevan tehoa. Kysymyksessä on ensimmäinen mainitun vaikutusmekanismin omaava lääke, mutta kehitteillä niitä on useampia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat