78792 osumaa

Trombosytopeniaan uusi lääke?

Amgen on kehittänyt trombopoietiini romiplostimiinin (AMG 531), joka on tarkoitettu kroonisen idiopaattisen trombosytopeenisen purpuran hoitoon. Lääke stimuloi luuytimen megakaryosyyttejä tuottamaan verihiutaleita. AMG 531 annetaan kerran viikossa injektiona ihon alle. GlaxoSmithKline on kehittänyt samalla vaikutusmekanismilla toimivan eltrombopagin (Promacta), joka annostellaan tabletteina.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-rokotetutkimus keskeytettiin

Etelä-Afrikassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Australiassa käynnistyneet HIV-rokotteen (V520) tutkimukset (STEP ja Phambili) keskeytettiin, kun rokotetuilla näytti olevan suurempi taipumus sairastua kuin lumerokotetta saaneilla. Adenovirus tyyppi 5 -vektorina rokote sisälsi kolme synteettistä HIV-geeniä (gag, pol ja nef), joiden tuli täsmäsynnyttää HIV:n immuunivaste CD8 T-soluissa. Yli 3 000:lla HIV-negatiivisella testattua rokotetta pidettiin lupaavana aseena hidastamaan aids-epidemiaa. Taipumus sairastua HIV-infektioon oli suurempi niillä rokotetuilla, joilla oli vahvempi immuniteetti (korkeammat Ad5-tiitterit) yleisesti esiintyvää nuhakuumevirusta kohtaan. Selvitykset jatkuvat, mutta asiantuntijat suhtautuvat varauksella kokeellisten aids-rokotteiden tutkimiseen ihmisellä. Seuraava rokotekandidaatti tulee Yhdysvaltojen kansallisesta terveysinstituutista NIH:stä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkevaltiopäivät koolle Ruotsissa

Useiden lääkealan viranomaisten Ruotsissa perustamat Lääkevaltiopäivät kokoontuvat tammikuussa 2008 pohtimaan, kuka ohjailee lääkäreille ja potilaille suunnattua lääkeinformaatiota ja kuka siitä vastaa. Lääkevaltiopäivät on tarkoitettu kaikille lääkealan toimijoille viranomaisista teollisuuteen ja potilaista lääkäreihin, päättäjiin ja tiedotusvälineisiin. Mukana keskusteluissa ovat mm. terveysministeri ja Euroopan lääkelaitoksen johtaja Lontoosta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kivun lääkitseminen voi aiheuttaa ongelmia oikein toteutettunakin

84-vuotias palvelutalossa asuva nainen oli lähetetty sairaalaan lonkkamurtuman takia. Perussairauksia hänellä oli varsin paljon: sepelvaltimotauti, krooninen eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta. Joitakin vuosia aiemmin hän oli sairastanut sydäninfarktin ja polymyalgia rheumaticaa lääkittiin prednisolonilla. Vanhuksen suorituskyky oli kuluneen vuoden aikana alentunut, mutta edellisyön kaatumiseen asti hän oli pärjäillyt asunnossaan varsin itsenäisesti. Liikkumiseen hän oli käyttänyt rollaattoria tukena.

Sanna Hoppu

Tytöt, pojat ja koulunkäynti

Helsingin Sanomien NYT-liite kysyi pyhäinpäivän aattona, kumman elämä on helpompaa, miehen vai naisen. Ainakin koulunkäynnissä näyttäisi olevan hyötyä siitä, että on syntynyt tytöksi. Tytöt menestyvät suomalaisessa peruskoulussa paremmin kuin pojat. Ero on selkeästi näkyvissä jo ala-asteen kolmannella luokalla ja kasvaa koulunkäynnin edetessä, kunnes yläasteen viimeisessä todistuksessa, jolla siirrytään seuraavan asteen opintoihin, on ero väestötasolla tilastollisesti merkitsevä kaikissa oppiaineissa. Ero on pienin matematiikassa mutta siinäkin tyttöjen eduksi, ja äidinkielessä tyttöjen ja poikien arvosanojen keskiarvon ero on kokonainen numero.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Lapsen ja perheen laaja hyvinvointiarvio vähentäisi katastrofien vaaraa

Lapsen ja hänen perheensä pitäisi päästä määräaikaiseen hyvinvointiarvioon neljä kertaa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen aikana. Arvio tulisi tehdä hallinnonalojen ja ammattiryhmien yhteistyönä. Olennaista on myös huomata, että opiskeluhuolto on lasten ja nuorten työsuojelua ja työterveyshuoltoa, ja siksi siitä pitäisi säätää eri hallinnonalat ja muut toimijat yhdistävä opiskeluhuoltolaki.

Matti Rimpelä

Huimaava vertigo

Huimaako? -kirjan takakannessa on varsin osuvasti kuvattu kirjauutuuden sanoma ja sisältö: "Huimaus on kansantauti. Joka kymmenes meistä hakeutuu jossain elämänsä vaiheessa lääkäriin huimauksen vuoksi. Potilaalle huimaus on pelottava ilmiö, ja monelle lääkärille vaikeasti selviteltävä vaiva. Kuitenkin suurin osa huimauksista on hoidettavissa. Neurologi Mikael Ojala on laatinut ensimmäisen suomenkielisen käsikirjan huimauksen syistä, tutkimisesta, hoidosta ja ennusteesta. Kirja on tarkoitettu potilaille ja heidän omaisilleen, mutta antaa hyödyllistä tietoa myös lääkäreille, fysioterapeuteille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille."

Jaana Suhonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat