Reumasairaala sai kunnianhimoisen johtajan

Reumasäätiön sairaalan asemaa maailmanluokan huippuyksikkönä aiotaan lähitulevaisuudessa vahvistaa entisestään. Ensi viikolla Heinolassa sijaitsevan Reuman johtavan ylilääkärin virkaan astuva Kari Varkila GlaxoSmithKlinestä kertoo, että Reumalla on kaikki mahdollisuudet kehittyä yhdeksi Euroopan johtavista reumasairauksien tutkimuskeskuksista.

Essi Kähkönen

Allergiatestaukseen tulossa yhtenäiset kriteerit

Allergisesta nuhasta, atooppisesta ihottumasta, kroonisen kivun hoidosta ja fysiatriasta on valmistumassa yhtenäiset hoidon kriteerit, jotka tulevat käyttöön maaliskuussa. Työn alla ovat ohjeet myös välittömän allergian testauksesta, ihopistokokeista.

Suvi Sariola

Lyhyiden sairauslomien todistaminen jatkuu

Yritys vähentää lyhytaikaisten sairauspoissaolojen takia kirjoitettavia lääkärintodistuksia ei näytä tuottavan tulosta. Ympäripyöreäksi suositukseksi jäi myös etujärjestöjen ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän yritys asiassa.

Suvi Sariola

Opiskelijat torjuvat työmahdollisuuksien rajaamisen

Lääketieteen opiskelijoita edustava Suomen Medisiinariliitto ei katso tarpeelliseksi rajata lääketieteen opiskelijoiden työskentelymahdollisuuksia nykyisestä, jos työnantajat noudattavat ohjeistusta. Liitto vaatii riittävää ohjausta lääkärinä toimiville lääketieteen opiskelijoille.

Miia Soininen

Melanooman seulonta kannattaa

Melanoomia löytyy vuosi vuodelta enemmän. Toisaalta, verrattuna muihin yleisiin syöpiin, melanoomaa on helppo etsiä pelkästään katsomalla, ilman kalliita tutkimuslaitteita.

Sirkku Peltonen

Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito suunnattava riskiryhmiin

Erektio-ongelmat jäävät helposti alidiagnosoiduiksi. Nykyiset tehokkaat erektiolääkkeet eivät oletettavasti läheskään riittävästi löydä perille tarvitsijoilleen. Tilanteen kartoittamiseksi tehtiin kyselytutkimus. Tutkimusaineisto oli edustava selvittelemään asiaa yli 20-vuotiaiden amerikkalaisten miesten joukossa. Aineistosta poistettiin eturauhassyöpää sairastaneet potilaat, ja sydän- ja verisuonisairauksien merkitys analysoitiin vain yli 40-vuotiailla.

Pertti Kirkinen

Etäpesäkkeisen munuaissyövän hoidossa edistysaskeleita

Etäpesäkkeinen munuaissyöpä on huonoennusteinen sairaus. Tavanomaiset solunsalpaajat eivät pure munuaissyöpään. Sitä on hoidettu interferonilla ja interleukiinilla. Niistä hyötyvät vain harvat potilaat, kun taas haitoista ovat kärsineet kaikki.

Sirkku Jyrkkiö

Espanjantauti: Tappo vai itsemurha?

Espanjantaudin aiheutti ns. vuoden 1918 influenssavirus. Tauti oli tuhoisa ja tarttui noin kolmannekseen silloisen maailman väestöstä. Kuolonuhreja lasketaan olleen karkeasti 50 miljoonaa. Viruksen äkäisyyden selitystä on haettu kohta sata vuotta. Sitä on kaivettu esiin Huippuvuorten ikiroudan haudoista ja patologian arkistojen kudosleikkeistä. Eikä turhaan. Nyt kahdessa laboratoriossa maailmassa on rekonstruoituna 1918-virus ja sitä voidaan tutkia. Ei tosin ihmisillä, ymmärrettävästi, vaan koe-eläimillä, joita se tappaa tehokkaasti edelleenkin. Mekanismejakin alkaa löytyä.

Heikki Arvilommi

Vanhat psykoosilääkkeet yhtä hyviä kuin uudet - ehkä jopa parempia?

Epätyypillisiä eli toisen polven psykoosilääkkeitä on markkinoitu tyypillisiä eli ensimmäisen polven lääkkeitä parempina mm. niiden vähäisempien sivuvaikutusten vuoksi. Hiljakkoin julkaistu CATIE-tutkimus asetti toisen polven lääkkeiden suvereenisuuden kyseenalaiseksi. Nyt valmistunut englantilainen tutkimus jatkaa samaa linjaa. Tässä satunnaistetussa, kontrolloidussa, mutta avoimessa tutkimuksessa vaihdettiin meneillään oleva, epätyydyttäväksi osoittautunut neuroleptilääkitys joko ensimmäisen tai toisen polven (klotsapiini pois lukien) psykoosilääkkeeseen 14 psykiatrisessa avohoitopaikassa. Hoidon tuloksellisuutta mitattiin ensisijaisesti elämänlaadulla ja toissijaisesti oireilla, sivuvaikutuksilla, osallistumistyytyväisyydellä ja hoidon kustannuksilla. Tuloksen mittaajat eivät tienneet, mitä lääkettä potilas sai.

Raimo K. R. Salokangas

Ongelmien puimisen sijaan kaivataan ratkaisuehdotuksia

Jaakko Halonen pohti hallituskolumnissaan (SLL 5/2007, s. 443) lääkärivajetta ja lääkärien katoamista julkisen sektorin viroista. Hän mainitsi ottavansa kantaa ennen kaikkea terveyskeskusten tilanteeseen, mutta puhui halki tekstin yleisesti julkisesta sektorista.

Riittakerttu Kaltiala-Heino